Virheiden tekeminen on inhimillistä. Monet kuitenkin kantavat kaunaa ihmisille, jotka ovat toimineet väärin. Lue, miksi anteeksianto on niin vaikeaa.
ANTEEKSIANTO – Kauna on merkki siitä, että oma raja on ylitetty. Vihaa ei kannata kuitenkaan jäädä hautomaan.
Perhejuhlat voivat olla joskus varsinainen miinakenttä.
Jokin ohimennen lausahdettu, hyvissäkin aikeissa annettu neuvo, kuten ”Voisit vähän pitää rajoja noille lapsillesi”, voi loukata pahastikin ja jäädä vaivaamaan jopa vuosiksi.
Epäreilulta tuntuvan kohtelun aiheuttama mielipaha voi tällöin johtaa sitkeään kaunaan omaa vanhemmuutta arvostellutta tietäjää kohtaan. Jos asiaa ei mitenkään käsitellä, vihanpito voi jatkua vaikka loppuelämän.
”Kauna on katkeruutta, jota kannamme mukanamme päivästä toiseen, koska tunnemme, että joku on loukannut meitä tai kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti. Kaunan takana on aina jokin tunne – yleensä viha tai häpeä. Kauna ei siis ole itsessään tunne vaan tapa käsitellä tunteita”— psykologi Birgitte Sølvstein
"Kauna ei ole itse asiassa itsessään tunne vaan tapa käsitellä tunteita", psykologi Birgitte Sølvstein kuvaa.
Jälkeenpäin tulee usein omassa mielessä palattua tilanteeseen ja käytyä läpi tapoja, joilla olisi voinut ja pitänyt reagoida. Tällaiset ajatukset voivat vaivata vielä kauan tapahtuneen jälkeen. Tällöin on tietysti jo myöhäistä, kun kenties ajattelematta heitetty tokaisu on jo syöpynyt kipeästi mieleen.
”Kun emme osaa tai uskalla tutkia kaunan varsinaista juurisyytä, se jää vihan alle piiloon. Samalla otamme etäisyyttä hankaliin tunteisiin”, Sølvstein sanoo.
Kaunan poteroon kaivautuminen tarkoittaa, että tällöin ei joudu selittämään loukkaajalle, miksi tämän sanat tuntuivat niin pahalta ja miksi tämän kannattaisi miettiä ensi kerralla rakentavampaa tapaa viestiä näkemyksiään.
Sen sijaan tilalle jää vain tunne, että omat rajat on ylitetty. Viha syöpyy sisimpään. Tässä ongelma myös piilee:
”Kauna ei auta ketään. Sillä tavallaan suojellaan itseä, mutta parempi olisi tehdä omat rajansa selväksi muille”, psykologi sanoo ja jatkaa:
”Anteeksianto ja rajojen asettaminen ovat saman kolikon kaksi puolta, sillä molemmissa tavoitteena on olla käyttämättä enää enempää energiaa tapahtuneeseen.”
Näiden taitojen oppiminen ja hallitseminen on tärkeää jo oman hyvinvoinninkin tähden. Kaunan ja vihan kantaminen vaikuttaa elämänlaatuun, ihmissuhteisiin ja jopa terveyteen – vihanpito lisää tutkitusti niin päänsärkyjen kuin esimerkiksi kohonneen verenpaineen, ahdistuksen ja sydänvaivojen riskiä.
Jokainen, joka on kokenut tulleensa loukatuksi niin, ettei vain pysty antamaan toiselle anteeksi, tietää myös, että se syö valtavasti energiaa.
Tilanne on usein kuormittava myös läheisille, ja muut voivat ottaa etäisyyttä kaunan kantajaan, koska tämä on kaikessa negatiivisuudessaan kovin raskasta seuraa. Anteeksiannon opettelusta ja kaunan selättämisestä olisi siis myös valtavasti hyötyä.
Lye myös: Optimisti vai pessimisti? Tietoa persoonallisuustyypeistä
Miksi mieli sitten ylipäänsä toimii näin – mistä syyttely oikein kumpuaa?
”Syvällä piileviä tunteita voi olla vaikea tunnistaa, jolloin kauna toimii merkkinä siinä, että omat rajat on nyt jollain tavalla ylitetty ja että tilanteeseen on reagoitava jotenkin. Kaunan tehtävä voi olla herättää huomaamaan ja kuuntelemaan omia tunteita. Vasta silloin niistä voi myös päästää irti”, Sølvstein selittää.
Seuraavilla sivuilla annamme vinkkejä siihen, miten omia ihmissuhteita voi läpivalaista ja tunnistaa syvälle sisimpään haudattuja tunteita ja toisia kohtaan tunnettuja syytöksiä.
Näin annat anteeksi itseäsi kunnioittaen
Näin pääset irti itsesyytöksistä
Tunteiden kohtaaminen ja anteeksiannon opettelu ei ole helppoa, mutta se vapauttaa niin paljon energiaa ja keventää oloa, että vaiva on sen arvoista.
Lue myös: Näin tunnistat narsistin
ASIANTUNTIJA: psykologi B.Sølvstein