Arasteletko konflikteja? Näin selviät vaikeissa tilanteissa

Tiedät jo varmasti, miten rohkea olet kohtaamaan konflikteja. Jos ristiriitatilanteet ahdistavat, osaatko sanoa, mikä niissä varsinaisesti aiheuttaa epämukavuutta – hirvittääkö jo ajatuskin vastaan sanomisesta, lamaannutko tilanteen keskellä vai jäätkö vatvomaan sanomisiasi jälkikäteen? Vastauksessa piilee nimittäin avain konfliktin kohtaamisen taitojen kehittämiseen.

Konflikteja pelkäävä nainen pitelee käsiä korvillaan

KONFLIKTIEN PELKO Saatko sanotuksi tarvittaessa vastaan vai olisiko taidoissasi – ja rohkeudessasi – vielä parantamisen varaa? Tee testi, ja selvitä, millainen konfliktien kohtaaja olet. Konfliktien pelko

© iStock

Milloin viimeksi jouduit konfliktitilanteeseen? Kenties sinua kritisoitiin jostain asiasta, joka ei ollut yksin sinun vastuullasi, tai jokin näkemyksesi lytättiin heppoisin perustein. Esimerkkejä vastalauseita kirvoittavasta kohtelusta voisi keksiä lukuisia, mutta olennaista on se, miten toimit tilanteessa. Saitko sanottua oman mielipiteesi tai sen, miltä sinusta tuntuu?

Jos ristiriitatilanteet pelottavat, niiden kohtaamista kannattaa harjoitella, sillä konflikteja vältellessä vaietut vastalauseet ja turhautuminen kasvavat helposti vihan tunteiksi, joiden patoaminen voi heikentää itsetuntoa ja johtaa masennukseen, stressiin ja ahdistukseen. Usein konflikteja kartetaan sitä paitsi aivan turhaan.

”Luulemme, että konflikteihin ajautuminen tekee hallaa ihmissuhteille, mutta todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Ihmiset ympärilläsi huomaavat varmasti, että olet jostakin vihainen, mutta jos et saa avauduttua ajatuksistasi rakentavasti, et myöskään anna heille mitään kättä pidempää, jotta asiaa saataisiin selvitettyä”, sanoo psykologi Lise August.

Ristiriitojen käsittely voi kiistämättä olla hankalaa. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka on valmis menemään pitkälle, jottei vain aiheuttaisi säröjä yhteisön yhteiseloon. Tietyssä määrin konfliktien välttely auttaakin näin pitämään yhteisöä koossa

”Jos olisimme aina sataprosenttisesti omia itsejämme ja sanoisimme täsmälleen, mitä ajattelemme, laumaelämä kävisi vaikeaksi. Niiden, jotka eivät arastele konflikteja lainkaan, kannattaakin miettiä, ovatko he joskus liiankin suoria ja hakevatko he suorastaan yhteenottoja”, August sanoo

Tärkeintä on tasapaino – se, että sanoo juuri niin vähän tai paljon kuin kussakin tilanteessa on tarpeen, jotta saa osoitettua omat rajansa selkeästi ja hallitusti. Monille tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Kultainen keskitie

Konfliktien käsittelemisessä korostuvat usein kaksi ääripäätä: toiset hermostuvat ja huutavat, toisilla taas posket punehtuvat, kyyneleet kihoavat silmiin ja ajatukset puuroutuvat niin, että sopivat repliikit pälkähtävät päähän vasta jälkikäteen. Molemmille reaktioille on luonnollinen selitys: tilanne koetaan hyökkäykseksi itseä kohtaan.

”Kun koemme joutuneemme hyökkäyksen kohteeksi, puolustaudumme. Kuin kameleonteilla, jotka vaihtavat väriään pelastaakseen itsensä, myös meillä ihmisillä stressi tuottaa reaktioita, jotka voivat kätkeä todelliset ajatuksemme,” August kuvaa.

”Luulemme, että konflikteihin ajautuminen tekee hallaa ihmissuhteille, mutta todellisuudessa asia on juuri päinvastoin. Ihmiset ympärilläsi huomaavat varmasti, että olet jostakin vihainen, mutta jos et saa avauduttua ajatuksistasi rakentavasti, et myöskään anna heille mitään kättä pidempää, jotta asiaa saataisiin selvitettyä.”
— Lise August, psykologi

Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi jos ystäväsi kertoo jostakin tilanteesta, jossa hän on mielestäsi toiminut aivan väärin, mutta myötäilet häntä ärtymyksestäsi huolimatta. Oman mielipiteen nieleminen tuntuu tällöin luultavasti pienemmältä pahalta kuin ystävän loukkaaminen – ilmapiirihän varmasti kiristyisi, jos kertoisit, mitä mieltä todella olet, ja pahimmassa tapauksessa ystävä voisi kääntää sinulle tyystin selkänsä.

Pidä pintasi

Konfliktien pelon ytimessä piileekin käsitys omasta itsestä ja se, miten tämä käsitys kahlitsee toistamaan tiettyjä toimintamalleja – miten tärkeäksi kokee muiden mielipiteet itsestä ja miten itseensä suhtautuu konfliktitilanteissa.

”Monilla on jumiutuneita käsityksiä itsestään, esimerkiksi että on oltava aina herttainen ja ystävällinen ja että kaikkien on pidettävä minusta. Tällöin ei tule kuuloonkaan, että sanoisi muille vastaan. Mutta itsestään tulisi pitää myös silloin, kun ei tee muille mieliksi. Tätä pitäisi opetella, jos haluaa oppia käsittelemään konfliktejakin paremmin”, August selittää.

Tämä ei ole kaikille helppoa, mutta August kannustaa itsetuntemuksen kehittämiseen. ”On todella vapauttavaa pystyä sanomaan ’Tämän takana minä seison’, vaikka olisi tällöin eri mieltä muiden kanssa”, hän sanoo.

Jos haluat tarttua härkää sarvista, kokeile seuraavia vinkkejä, joiden avulla konfliktitilanteissa voi oppia pärjäämään ja pitämään puolensa.

LUE MYÖS: Tee testi: Onko sinulla OCD-oireita?

3 vinkkiä: Näin kohtaat ja käsittelet konflikteja rakentavasti

Konfliktien kohtaamisen ja käsittelyn taitoja voi harjoitella. Tärkeintä on kehittää rohkeutta sanoa oma mielipiteensä, vaikka pelottaa. Jokainen konfliktitilanne on tilaisuus vahvistaa tätä taitoa.

Asiantuntija: psykologi Lise August

Aloita pienin askelin

Aloita vähiten pelottavista konflikteista ja harjoittele esimerkiksi jostakin tuotteesta reklamoimista suoraan myyjälle. Näin vahvistat vähitellen itseluottamustasi ja uskallat ottaa hankalia asioita esille tilanteissa, joissa on jo enemmän pelissä, kuten työpaikalla.

Valjasta vahvuutesi

Mieti, missä ympäristössä tai seurassa konfliktien käsittely tuntuu erityisen vaikealta. Jotkut osaavat esimerkiksi pitää puolensa kotona mutta eivät työpaikalla. Pohdi, miten konfliktien kohtaaminen onnistuu joissain tilanteissa paremmin, ja siirrä tätä oppia tilanteisiin, joissa tunnet olevasi heikommalla.

Ota oppia muista

Mieti henkilöä, joka mielestäsi osaa pitää puolensa jämäkästi ja samalla toisia kunnioittavasti. Sen sijaan, että vain haaveilisit pystyväsi itsekin samaan, kokeile tietoisesti jäljitellä roolimallisi toimintaa oikeissa.

Newsletter background