Ruuansulatuselimistössä on miljardeja hyviä bakteereja, jotka vaikuttavat elimistössä lähes kaikkeen aina hormonitoiminnasta painoon ja vastustuskykyyn. Yleensä bakteerit tekevät töitä vatsan tasapainon puolesta – mutta ne voivat kääntyä myös sitä vastaan. Eräs maailman johtavista suolistobakteeriasiantuntijoista kertoo, miten pienen armeijan saa työskentelemään vatsan hyvinvoinnin eteen.
Suolistobakteerien asiantuntija jakaa parhaat vinkkinsä vatsan toiminnan tasapainottamiseen.
Jokainen antibioottikuuri koettelee
Antibioottikuurit verottavat suolistobakteeristoa joka kerta. Jos lääkärisi ehdottaa, että voisit odotella, että sairaus menee ohi itsestään, koska se johtuu ehkä viruksesta, ei ehdotuksesta kannata kimpaantua. Jos siis kärsivällisyytesi onkin koetuksella, voit ainakin lohduttautua sillä, että jos et tarvitse antibioottia, suolistobakteerisikaan eivät kärsi hoidosta.
Miljardit suolistobakteerit, joita jokaisella on jatkuvasti suolistossaan painavat yhteensä jopa pari kiloa.
Suoliston vointia voi seurata itse
Suolistobakteerien kunnon ja suoliston voinnin näkee itsekin, kun tarkkailee wc-käynnin tuloksia. Ulostaa pitäisi mieluiten päivittäin, eikä uloste saisi haista pahalta, vaan tuoksun pitäisi olla maanläheinen mutta siedettävä. Halutessaan oman bakteerikoostumuksensa voi testauttaa Suomessakin (esim. GutGuide), jolloin saa tietää, minkä lajin bakteereita suolistossa on runsaasti ja mitä vähemmän.
Liika liha haisee
Jos uloste haisee viemäriltä, se on merkki siitä, että syöt liikaa punaista lihaa. Lihansyönti saa suoliston kehittämään rikkivetyä, joka puolestaan on syypää hajuun. Kasvisten syöminen hyödyttää siis paitsi sinua itseäsi, myös sinun jälkeesi vessaa käyttäviä. Kasvikset parantavat sekä ulosteen tuoksua että koostumusta ja edistävät muutenkin suolen toimintaa.
Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on hyväksi myös suolistolle ja sen bakteereille. Suositukset takaavat monipuolisen ravinnon. Vaisto kertoo eläimille, mitä ne eivät voi syödä. Ihmisillä samanlaista vaistoa ei ole. Kun alkaa kiinnittää huomiota elimistön antamiin merkkeihin syönnin jälkeen, voi kuitenkin oppia, miten eri ruuat vaikuttavat omaan ruuansulatukseen ja suoliston hyvinvointiin.
Punaisen lihan vaihtaminen pääosin kasviksiin tekee havaittavasti hyvää suolistolle jo 48 tunnissa. Kasvikset ruokkivat hyödyllisiä suolistobakteereja, jolloin ne lisääntyvät, kun taas lihaa ravinnokseen käyttävät bakteerit vähenevät. Se on hyvä asia, koska lihaa hyödyntävät bakteerit erittävät aineita, jotka päätyvät vereen ja osaltaan edistävät verisuonten kalkkeutumista sekä joitakin suolistosyöpiä.
Jos kärsit jatkuvasti ilmavaivoista, kannattaa ehkä vähentää gluteenin syöntiä. Runsaasti gluteenia sisältävää ruokavaliota ja niukkagluteenista ruokavaliota verrattaessa on käynyt ilmi, että vain hyvin vähän gluteenia nauttineet koehenkilöt kärsivät vähemmän ilmavaivoista ja turvotuksesta, kokivat itsensä paremmin voiviksi ja myös laihtuivat hiukan.
Ota tehosekoitin esille ja käytä sitä usein, sillä pilkkomalla kasvikset pieniksi helpotat samalla entsyymien ja varsinkin suoliston entsyymien työtä, kun ne ottavat käyttöön kasvisten sisältämät ainesosat. Juuri entsyymit pilkkovat ainekset tavalla, joka helpottaa ravinteiden kuljettamista suolen seinämän läpi verenkiertoon, jolloin vitamiinit, kivennäisaineet, antioksidantit ja muut ravinteet eivät mene ulosteen mukana hukkaan.
Pitkäaikainen stressi rasittaa vatsaa
Jatkuva stressi muuttaa ja häiritsee suoliston bakteerien, sienten ja virusten tasapainoa. Vaikka siis ruuankin merkitys on suuri, on tärkeää muistaa, että moni muukin seikka vaikuttaa suoliston hyvinvointiin kuin ravinto. Tulevaisuudessa pystytään kenties osoittamaan, että meditaatio ja muut mindfulnessin muodot voivat vaikuttaa myönteisesti myös suoliston bakteerikantaan.
