Päkiän hermopinne voi oireilla todella kivuliaasti. Onko Mortonin neurooma vaarallinen ja milloin siitä pitäisi mennä lääkäriin? Ortopedi vastaa.
MORTONIN NEUROOMA on sinänsä vaaraton jalkavaiva, joka voi kuitenkin oireilla varsin kivuliaasti.
Vaivaisenluut ja jalkaholvin madaltuma ovat monelle tuttuja jalkavaivoja, mutta mikä on Mortonin neurooma? Päkiässä kipuna tuntuva hermopinne vaivaa naisia tyypillisemmin kuin miehiä, ja pahimmissa tapauksissa se voi vaatia leikkaushoitoa.
Milloin kävellessä tuntuva kivussa on kyse Mortonin neuroomasta, ja mitä sille voi tehdä? Ortopedian erikoislääkäri vastaa keskeisiin kysymyksiin joskus varsin viheliäästäkin vaivasta.
Mortonin neurooma on jalkaterässä päkiän kohdalla kulkevan hermon pinnetila, jossa juuri ennen varpaita haarautuva hermo on puristuksissa jalkapöydän luiden välissä.
Mortonin neurooma kehittyy, kun hermoa ympäröivässä kudoksessa tapahtuu muutos, esimerkiksi hermon ärsytyksen tai vahingoittumisen vuoksi, ja kudos paksuuntuu.
Lue: Halkeilevat kantapäät – näin hoidat ne kuntoon
Hermopinne esiintyy tyypillisimmin kolmannen ja neljännen varpaan välissä, joskus myös toisen ja kolmannen varpaan välissä – luultavasti siksi, että näiden varpaiden välissä on vähemmän tilaa.
MORTONIN NEUROOMA on tyypillisimmin kolmannen ja neljännen varpaan väliin muodostuva hermopinne.
Mortonin neurooma voi jäädä täysin huomaamatta – ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa toisaalta hyvin voimakasta kipua. Vaivaa oireilee tyypillisesti päkiässä polttavana tai sähköiskumaisena kipuna, joka säteilee molempiin varpaisiin. Harvinaisissa tapauksissa kipu voi säteillä jalkaterässä myös vastakkaiseen suuntaan.
Mortonin neurooma ei aiheuta näkyvää turvotusta tai punoitusta, mutta se voi tuntua kävellessä siltä kuin jalan alla olisi möykky alueella, jossa hermopinne sijaitsee.
Toisin kuin monessa muussa jalkavaivassa, kipu ei kuitenkaan pahene paljain jaloin kävellessä vaan tuntuu useimmin etenkin liian ahtailla kengillä kävellessä.
Lue myös: Näin vetristät jalkateriä
Ei tiedetä tarkalleen, kuinka monille vuosittain kehittyy Mortonin neurooma, mutta vaiva on merkittävästi yleisempi naisilla. Jos paksuuntuma on halkaisijaltaan alle 4 millimetriä, se aiheuttaa harvoin oireita, joten hermopinne saattaa jäädä huomaamattakin.
Mortonin neurooma saatetaan myös havaita joskus jonkun toisen jalkavaivan hoidon tai jalan magneettikuvauksen yhteydessä.
Ei tiedetä varmuudella, miksi Mortonin neurooma kulloinkin kehittyy, mutta päkiään kohdistuva paine ja esimerkiksi liian ahtaat ja korkeakorkoiset kengät, tietyt urheilulajit, kuten juoksu, tai jalkaterän vamma voivat johtaa sen kehittymiseen.
Vaivan taustalla voivat olla myös varpaiden vinous tai poikittaisen holvikaaren laskeuma. Myös kapeat jalkaterät voivat lisätä Mortonin neuroomaan riskiä, sillä hermoilla on tällöin luonnostaan vähemmän tilaa jalkaterässä.
Mortonin neurooma ei ole perinnöllinen eikä sitä voi varsinaisesti itse aiheuttaa liikunnalla tai jalkineilla. Vaikka kapeat kengät voivatkin joillain edesauttaa oireiden kehittymistä, ne eivät itsessään ole syynä hermopinteen muodostumiseen.
Mortonin neurooma ei ole sinänsä vaarallinen eikä paksuuntuma laajene vaikka hoitoa lykättäisiinkin. Hoidon aloittaminen riippuu siitä, miten paljon kipua pinne aiheuttaa ja miten se vaikuttaa liikkumiseen.
Joskus kipu voi helpottaa levolla ja vaihtamalla liian ahtaat kengät leveälestisempiin. Jos kuitenkin kipu haittaa jo arkea, kannattaa hakea apua lääkäriltä.
Lääkäri yleensä puristaa varpaita yhteen painamalla jalkaterää molemmin puolin. Tällöin mahdollinen paksuuntuma liikahtaa niin, että siitä kuuluu eräänlainen naksahtava ääni.
Lääkäri kokeilee myös jalkaterän arkuutta hermopinteen alueelta.
Näin jaksat juosta 5 kilometriä: Kuunneltava juoksuohjelma aloittelijoille
Diagnoosin varmistamiseksi ja esimerkiksi limapussin tulehduksen poissulkemiseksi voidaan tehdä myös jalan magneettikuvaus, joka kertoo täsmällisesti, minkä kokoinen paksuuntuma on ja missä se sijaitsee.
KUORMITUS – Pelotti on pohjallinen, joka keventää päkiään kohdistuvaa kuormitusta ja lievittää näin Mortonin neuroomasta aiheutuvaa kipua.
Kortisonipistos: Jos paksuuntuma on halkaisijaltaan alle 6 millimetriä, hoitona suositaan ensisijaisesti muita keinoja kuin leikkausta. Hermon alueelle annettava kortisonipistos voi lievittää kipuja usean viikon ajaksi, ja hoito voidaan tarvittaessa toistaa, yleensä kaksi tai kolme kertaa. Kortisoni ei vaikuta varsinaisen paksuuntuman kokoon, mutta se lievittää esimerkiksi tulehdusta ja rauhoittaa ärtynyttä kudosta.
Leikkaus: Jos paksuuntuma on halkaisijaltaan yli 6 millimetriä eikä kortisonihoidosta ole ollut apua, voidaan harkita myös leikkaushoitoa. Leikkauksessa hermo katkaistaan noin senttimetri varsinaista paksuuntumaa pidemmältä. Varvasvälistä menee tällöin tosin myös tunto, mikä ei kuitenkaan varsinaisesti haittaa liikkumista.
Leikkaushoidosta ei kaikissa tapauksissa ole apua ja toisaalta kipu voi hellittää jo levolla ja oikeilla jalkinevalinnoilla, joten leikkaukseen turvaudutaan aina viimeisenä keinona.
*Asiantuntija: ortopedi Ellen Hamborg-Petersen, lähde: Terveyskirjasto.fi