Nainen ottaa aurinkoa
© iStock

10 väitettä auringonotosta

Useimmat tietävät, että ylettömästä auringonpalvonnasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tästä huolimatta auringonottoon liittyvät luulot istuvat tiukassa. Tarkista, ovatko omat aurinkoon liittyvät käsityksesi tarua vai totta!

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017 teksti M. Jespersen

Faktaa vai fiktiota auringosta

Moni vannoo näiden auringonpalvontaan liittyvien väittämien nimiin, mutta nyt on aika selvittää, pitävätkö ne paikkansa, sillä auringonsäteet ovat pahimmillaan tuhoisia iholle.


Väite 1: Aurinkovoide estää D-vitamiinin muodostumisen

Tarua!

Varjossa oleskelu tai vaatteiden tai aurinkovoiteen käyttö eivät estä D-vitamiinin muodostumista, sillä auringon säteiltä ei voi täysin suojautua. Aurinkovoidetta ei voi koskaan levittää aivan aukottomasti, joten iho saa joka tapauksessa UV-säteilyä osakseen.

Kärsitkö D-vitamiinin puutteesta? Katso oireet


Väite 2: Aurinkovarjo ei suojaa palamiselta

Totta!

Aurinkovarjo suojaa toki varsin mainiosti auringonsäteiltä, mutta sekään ei pysty pitämään säteitä täysin loitolla. Varjo pysäyttää ainoastaan suoraan auringosta tulevat säteet, mutta ei säteilyä, joka heijastuu muilta pinnoilta, kuten vedestä tai hiekasta. Lisäksi varjon koko ja korkeus vaikuttavat siihen, kuinka kattavan suojan se pystyy tarjoamaan.

Väite 3: Vanhentuneesta aurinkovoiteesta ei ole hyötyä

Tarua!

Aurinkovoide säilyy avaamisen jälkeen noin kaksi vuotta, ellei sitä säilytetä pitkään suorassa auringonvalossa vaan valolta suojassa alle 25 asteen lämpötilassa. Jos voide haisee oudolle tai sen väri tai koostumus on muuttunut, voide kannattaa heittää pois. 


Väite 4: Kerroin 30 suojaa kaksinkertaisesti 15:een verrattuna

Tarua!

Jos voiteen suojakerroin on 15, se tarjoaaa 93-prosenttisen suojan UV-säteilyltä, ja kerroin 30 tarjoaa 97-prosenttisen suojan. Kertoimen tuplaaminen ei siis pelasta kaikkea. Tärkeintä on käyttää voidetta reilusti, sillä liian ohut voidekerros ei suojaa. Nyrkkisääntönä on, että koko kehon suojaaminen vaatii reilun kourallisen voidetta. Jos kerroin on esimerkiksi 15 ja voidemäärä neljännes tarvittavasta, todellinen kerroin on vain 2, mikä suojaa vain puolelta UV-säteilystä.

LUE MYÖS: Osaatko suojautua auringolta ja käyttää aurinkovoidetta oikein?

Väite 5: Auringonsäteet pääsevät ikkunan läpi

Totta!

UVB-säteet, jotka ruskettavat voimakkaimmin, eivät käytännössä pääse ikkunalasin läpi. Lyhytaikaisesti ruskettavat UVA-säteet sen sijaan läpäisevät lasia. Ne myös saattavat edistää ryppyjen muodostumista ja aiheuttaa iholla DNA-vaurioita, joten ikkuna ei ole täydellinen suoja. Lasi kuitenkin imee paljon säteilyä, joten se antaa joka tapauksessa ulkona oloa paremman suojan. Mitä paksumpi lasi on, sen paremmin se yleensä suojaa.


Väite 6: Vain auringon saaminen koko keholle takaa D-vitamiinin

Tarua!

Vaikka me Pohjolassa kärsimmekin D-vitamiinin puutteesta, ei ole syytä maata pelkässä uimapuvussa kello 12–15 auringonporotuksessa siinä pelossa, että ei muuten saa riittävästi D-vitamiinia. Riittää, kun aurinkoa saa hiukan kasvoille ja käsille joko aamu- tai iltapäivällä. Se riittää auttamaan ihoa muodostamaan elintärkeää D-vitamiinia.


Väite 7: Ihossa on luonnon oma suojakerroin

Totta!

Mitä tummempi ihon luontainen väri on, sitä paremmin se kestää aurinkoa. Sama pätee myös ruskettuneeseen ihoon. Tästä syystä iho on kaikkein herkimmillään kesän alussa. Loppukesästä ruskettunut iho ei ehkä pala enää yhtä herkästi, mutta se on toisaalta jo ehtinyt vaurioitua auringossa.


Väite 8: Tumma- ja vaaleaihoiset palavat yhtä helposti

Tarua!

Kenen tahansa iho palaa, jos aurinko porottaa riittävän kovaa. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä herkkiä auringonsäteille. Jos iho on hyvin vaalea tai hiukset joko vaaleat tai punasävyiset, ihossa on vähemmän melaniinipigmenttiä, jonka ansiosta ihon väri tummenee. Mitä suurempi ihon luontainen melaniinipitoisuus on, sitä paremmin iho kestää aurinkoa. 

Palamisriski on suurin ihmisillä, joilla on

  • vaaleat tai punaiset hiukset
  • vaalea iho
  • siniset tai vihreät silmät
  • pisamia tai luomia.

Vältä tavallisimmat auringon aiheuttamat ongelmat

Väite 9: Ruskettuminen on merkki ihovauriosta

Totta!

Pisamien tai rusketuksen lisääntyminen on merkki auringon aiheuttamasta ihovauriosta. Pitkäaikainen ruskettuminen edellyttää altistumista UVB-säteilylle, joka polttaa ensin ihon pintakerroksen punaiseksi. Tämä vaurioittaa ihosoluja ja lisää ihosyöpäriskiä, joten palamista on syytä välttää. Jos todella haluat ruskettua, ota itseruskettavat voiteet avuksi. Ne eivät suojaa ihoa, mutta kauniin värin niistä kuitenkin saa, mikä vähentää kiusausta käristää ihoa auringossa.

Väite 10: Iho pystyy säilömään D-vitamiinia

Tarua!

Kaikki ihossa kehittyvä D-vitamiini menee suoraan käyttöön, eikä iholle synny vitamiinivarastoa, vaikka makaisit tuntikausia paisteessa. Vitamiinintuotanto päinvastoin lakkaa, kun iho on imenyt riittävästi UVB-säteitä, mihin riittää kesällä jo 15 minuutin auringonpaiste. Pitkästä auringonpalvonnasta seuraa vain ihovaurio.

Asiantuntija: Lääkäri T. Lund

Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Missä juokset mieluiten?


KUNTO PLUS suosittelee