Suomalaiset rakastavat puolukkaa, ja sitä poimitaankin vuosittain lähes yhtä paljon kuin mustikkaa. Puolukat ovat sekä terveellisiä että monikäyttöisiä ja taipuvat niin makeaan kuin suolaiseenkin ruuanlaittoon. Pian niitä taas saa.
PUOLUKKA Älä unohda monipuolista puolukkaa!
Mitä tulee mieleen sanasta puolukka? Todennäköisesti puolukkahillo ja kaali- tai maksalaatikko, mutta puolukka sopii moneen muuhunkin. Lue lisää terveellisestä marjasta ja poimi vinkkejä sen käyttöön ruuanlaitossa.
Kyllä, ainakin jossain määrin. Puolukoita ei ole tutkittu niin paljon kuin monia muita marjoja, mutta tiedetään, että tuoreissa puolukoissa on A-vitamiinia, useita B-vitamiineja, C-vitamiinia, hiukan E-vitamiinia ja runsaasti antioksidantteja.
Puolukoiden tiedetään vaikuttavan tulehdusta ehkäisevästi ja olevan hyväksi suoliston bakteereille. Niillä saattaa olla myös antibakteerinen vaikutus, mutta lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
Lue myös: Terveellinen mustikka – vinkkejä ja reseptejä
Puolukat ovat terveellisimmillään tuoreena tai tuoresurvoksena, jossa sokeri toki hiukan heikentää terveysarvoja. Toisaalta tuoresurvos on terveellisempää kuin keitetty ja makeutettu puolukkahillo tai -mehu, joita niitäkin nautitaan Suomessa paljon.
Perinteinen puolukkasurvos on raikas vaihtoehto puolukkahillolle. Sitä on myös äärettömän helppo tehdä. Puolukan sisältämä bentsoehappo takaa säilyvyyden sokeroimatta ja keittämättä, joten marjojen murskaaminen survomalla riittää.
Nappaa tästä talteen puolukkasurvoksen ohje
Puolukkasurvosta on helppo tehdä, ja survos on terveellisin tapa nauttia puolukkaa – ellei suoraan suuhun poimimista metsässä aurinkoisena syyspäivänä lasketa. Survoksessa vitamiinit säilyvät, eikä se kaipaa paljoa sokeria.
Puolukkasurvos sopii lihan, kalan ja riistan kanssa mutta myös monenlaisiin jälkiruokiin.
Puolukkaa kasvaa kaikkialla Suomessa kuivissa kangasmetsissä mutta myös korpimetsissä ja rämeillä. Satokausi alkaa suunnilleen syyskuun alussa ja jatkuu lokakuun loppuun. Myöhemminkin marjoja voi poimia, mutta ne voivat silloin olla jo vetisiä ja sopivat paremmin mehustamiseen kuin survokseen tai hilloksi. Marjat ovat kypsiä, kun ne ovat väriltään syvän punaisia.
Sianpuolukka saattaa sekoittaa tottumattoman marjastajan. Se ei ole myrkyllinen mutta jauhoinen ja mauton, ja sen kasvutapa on mattomainen. Sianpuolukan marjat ovat puolukkaa litteämmät ja marjoja on tertussa vähemmän.
Paras tuntomerkki on kuitenkin lehden alapinta: oikealla puolukalla alapinnan kuviointi on pilkullinen, sianpuolukalla lehdessä on verkkokuvio.
PUOLUKKAMETSÄSSÄ – Puolukkametsällä ei pidä haksahtaa poimimaan vahingossa sianpuolukkaa.
Puolukoiden satokausi kestää syyskuun alusta lokakuun loppuun, mutta mehuksi marjaa voi kerätä aina lumen tuloon asti.
Pakastemarjat säilyvät pakastimessa noin vuoden ilman, että maku, ravintosisältö tai koostumus mainittavasti muuttuisivat. Puolukka on Suomen marjoista kenties kestävin, joten se voi hyvin säilyä pakastimessa kauemminkin. Asia selviää kokeilemalla ja marjoja maistamalla.
MUISTA! Jos ostat ulkomaisia pakastemarjoja, ne tulee aina kuumentaa ennen käyttöä.
Saattaa olla, mutta jos suuhun ilmestyy hiivasieni Candida albicansin aiheuttamia tulehdusoireita, kuten valkeita peitteitä, punaisia laikkuja tai haavaumia, on vaiva otettava vakavasti ja hakeuduttava lääkärin puheille eikä suinkaan turvautua vain kansanperinteeseen.
Suun sienitulehdukset saattavat nimittäin olla oire vakavammista terveysongelmista, heikentyneestä immuunipuolustuksesta tai vitamiinien puutteesta. Teoriassa puolukat voisivat toimia hiivatulehdusta vastaan, koska niillä on havaittu sienten kasvua hillitseviä ominaisuuksia. Sitä ei kuitenkaan kannata kokeilla ainoana hoitona.
PUOLUKKA kuuluu varsinkin ruotsalaisten mielestä ehdottomasti lihapullien ja perunamuusin kanssa.
Tuore puolukkasurvos sopii yhtä lailla aamupuuroon kuin aamujogurttiinkin, ja se maistuu myös lettujen tai voileivän päällä. Raikas maku täydentää makean ja rasvaisen makua. Puolukka sopii myös smoothieen.
Kirpeä puolukkasurvos tasapainottaa hienosti makeat jälkiruuat kuten valkosuklaamoussen tai marenkitortun. Jos kaipaat uusia makuyhdistelmiä, kokeile vaikka norjalaista maahisvaahtoa, jossa on puolukkaa, munanvalkuaista, sokeria ja vaniljaa ilmavaksi vaahdoksi vatkattuna.
Puolukat sopivat useimpiin leivonnaisiin: esimerkiksi muffineihin, kakkuihin ja leipiin. Jos haluat tehdä puolukkaleipää, lisää mukaan myös tummaa siirappia, joka tuo makuun makeutta ja täyteläisyyttä. Puolukka sopii mainiosti myös perinteiseen pullataikinasta tehtyyn piirakkaan.
Puolukka maistuu riistaruokien kanssa mutta myös lettujen, maksalaatikon, kaalilaatikon tai lihapullien kyytipoikana. Ruotsalaiset tarjoilevat puolukkaa myös sillin kanssa – sitäkin kannattaa kokeilla, jos kaipaa puolukalle uusia käyttökohteita.
Puolukka on kotonaan myös raakasalaateissa esimerkiksi lehtikaalin, keräkaalin tai punakaalin kanssa – puolukkahillo taas tuo salaattiin myös hiukan makeutta. Puolukkaa voi hyvin yhdistää myös hedelmiin ja pähkinöihin, kuten omenoihin ja päärynöihin tai hasselpähkinöihin ja saksanpähkinöihin.
PUOLUKKA sopii niin kakun täytteeseen kuin koristeeksikin.
JAUHE
Puolukkajauhetta voi käyttää smoothieen tai puuron tai aamujogurtin päälle. Jauhe valmistetaan pakastekuivatuista puolukoista.
MEHU
Puolukkamehu on hapahkoa ja muistuttaa karpalomehua, ja se vie hyvin janon. Sitä voi ostaa kaupoista tai valmistaa helposti kotona sekä mehumaijalla että ilman.
Lähde: Lovisa Heyman-Lindén