Jauho-opas: Oikea jauho leivontaan
Jauho vaikuttaa siihen, millainen leivästä tulee. Lue jauho-opas ja tutustu 14 eri jauhoon, mm. ruis-, speltti- ja mantelijauhoon ja opi samalla entistä paremmaksi leipuriksi.
Jauho vaikuttaa siihen, millainen leivästä tulee. Lue jauho-opas ja tutustu 14 eri jauhoon, mm. ruis-, speltti- ja mantelijauhoon ja opi samalla entistä paremmaksi leipuriksi.
Jos leivot kotona edes silloin tällöin, olet varmaan huomannut, että ruokakauppojen jauhovalikoimat ovat nykyään valtavat. Valinnanvaraa riittää jopa niin paljon, että monella menee jauhopeukalo suuhun. Mihin ihmeeseen näitä kaikkia erilaisia jauhoja oikein tarvitaan, ja millainen jauho on parasta kotileipurin tarpeisiin – tai terveellisintä leipäjauhoa?
Tästä otamme nyt selkoa. Jauho ei ole vain jauhoa, vaan raaka-aine, joka vaikuttaa makuun, leivonnan tekniseen onnistumiseen ja lopputuotteen terveysarvoihin.
Leivän leivonnassa päärooli on jauhojen gluteenilla. Gluteeni takaa, että taikina nousee kauniisti ja leivästä tulee ilmavaa. Kun gluteeni yhdistyy nesteeseen ja taikina vaivataan, syntyy ohuiden sidosten verkko. Verkko pitää sisällään hiivan tuottaman ilman ja saa sillä tavoin taikinan kohoamaan.
Vehnäjauhossä on tavallisesti paljon gluteenia, ja siksi se sopii hyvin leipien, sämpylöiden ja muiden hiivalla tai hapanjuurella nostatettavien leivonnaisten valmistukseen. Vehnäjauhojakin on monenlaisia, ja niillä kaikilla on omat ominaisuutensa ja makuvivahteensa, ja niissä voi olla myös erilaisia määriä gluteenia tai täysjyvää.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä enemmän jauhoissa on gluteenia, sitä paremmin taikina kohoaa. Leivän leipomiseen kannattaa valita vehnäjauhoja, joissa on vähintään 12 prosenttia proteiinia.
Kaikissa valkeissa jauhoissa on terveyden kannalta yksi iso miinus: niistä on poistettu juuri ne kuoren osat, joissa sijaitsevat viljan tärkeimmät terveelliset ainesosat kuten kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet. Leivonnaisista voi siis tehdä terveellisempiä ja paremmin kylläiseksi tekeviä, jos käyttää taikinaan täysjyväjauhoja.
Täysjyväjauho ei kohoa yhtä hyvin kuin valkoinen jauho, mutta jopa puolet vehnäjauhosta voi hyvin korvata täysjyväjauhoilla ilman, että kohoaminen kärsii.
Aloittelija voi kokeilla valmiita sämpyläjauhoseoksia tai käyttää vehnäjauhon joukossa jotakin täysjyväjauhoa. Silloin kohottaminen yleensä onnistuu, kunhan taikinan malttaa alustaa huolellisesti tai jauhoseosten kohdalla pakkauksen ohjeen mukaan.
Sitten kun kokemusta leivän tai sämpylöiden paistamisesta on kertynyt hiukan lisää, kannattaa kokeilla erilaisilla jauhoilla ja vaikka raasteilla ja puurontähteillä, jotka tuovat taikinaan makua ja väriä. Kotiväki kiittää leipojaa varmasti, sillä muutkin kuin muotovaliot maistuvat uunituoreina ja voin kanssa herkullisilta.
Leipäsi onnistuvat paremmin, kun valitset eri tarpeisiin oikeat jauhot. Esittelemme jauhotyypit tavallisista vehnäjauhoista täysjyväruisjauhoihin ja gluteenittomiin jauhoihin kuten maissi- ja tattarijauhoihin.
Näistä symboleista tunnistat täysjyvä- ja gluteenittomat jauhot: