Ketodieetillä elimistö alkaa hiilihydraattien puutteessa polttaa rasvaa energiaksi, mistä seuraa ketoosiksi kutsuttu tila. Tämä voi aluksi tuntua hieman samalta kuin olisi saanut flunssan. Lue, mitä elimistössä varsinaisesti tapahtuu ketoosin aikana.
KETOOSI voi aiheuttaa alussa flunssan kaltaisia oireita.
Mitä elimistössä tapahtuu ketodieetillä? Selvitimme, mitä on odotettavissa, kun hiilihydraattien saanti karsitaan minimiin ja elimistö menee ketoosiin.
Ketodieetissä sanan alkuosa ”keto” viittaa siis ketoaineisiin, joita syntyy elimistössä, kun se alkaa polttaa energiakseen pääasiallisesti rasvaa. Normaalisti elimistö käyttää ensisijaisena energianlähteenään hiilihydraatteja, mutta kun niiden saanti vähennetään minimiin tai tai ne poistetaan ruokavaliosta kokonaan, elimistön on käytettävä toista polttoainetta – rasvaa. Tätä aineenvaihdunnan tilaa kutsutaan ketoosiksi.
Ruokavaliota voidaan kutsua ketogeeniseksi silloin, kun virtsasta voidaan mitata ketoaineita. Tämä on myös todiste siitä, että elimistö ”toimii” rasvalla eikä hiilihydraateilla. Jos hiilihydraatteja syödään yli 50 grammaa päivittäin, kyseessä ei enää ole perinteinen ketodieetti, eikä tällöin yleensä voida saavuttaa myöskään ketoosia.
Napsauta eri kehon osia, niin näet, miten ketodieetti, ketoosi ja mahdollinen ketoflunssa vaikuttavat eri puolilla elimistöä.
Jotkut kertovat kokevansa itsensä vähemmän nälkaiseksi ketodieetillä. Ketogeeninen ruokavalio ei kuitenkaan tutkimustiedon valossa näyttäisi lisäävän kylläisyyttä sen paremmin kuin runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja vähärasvaisia proteiineja sisältävä ruokavalio.
Aivot käyttävät polttoaineena glukoosia (verensokeria). Jotkut sanovat tuntevansa itsensä ”mieleltään terävämmiksi” ketodieetillä, mutta tätä vaikutusta ei ole toistaiseksi tieteellisesti todistettu.
Jotkut kokevat energiatason vaihteluiden tasaantuvan ketodieetillä. Tätä ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti selittää ruokavaliolla, sillä kokemus omasta energiatasosta liittyy pikemminkin esimerkiksi unensaantiin ja kylläisyyteen kuin verensokeriin.
Ketodieetillä tai ei, kannattaa joka tapauksessa syödä säännöllisin väliajoin, jotta nälkä ei ehdi yltyä kiljuvaksi aterioiden välillä ja ruoasta saadaan tasaisesti arjen toimintoihin tarvittavaa energiaa.
Lihasten hiilihydraatti- eli glykogeenivarastot hupenevat ketodieetillä, mutta tämä ei näytä vaikuttavan suorituskykyyn liikkumisessa niin merkittävästi kuin kenties voisi odottaa.
Ketodieetillä verensokeri on matalampi, kun ravinnosta saadaan vähemmän hiilihydraatteja. Tämä ei kuitenkaan itsessään vaikuta painonpudotukseen.
Monet kokevat ketoosiin siirtymisen epämiellyttävänä. Tilaa ei ole tieteellisesti määritelty, mutta kuvaukset ikävistä tuntemuksista ovat yleisiä esimerkiksi somen ketofoorumeilla.
Ketoosin aiheuttamalle epämukavuudelle ja ketoflunssalle ei voi tehdä paljoakaan. Ainoa neuvo voi olla ketodieetin lopettaminen, jos ketoflunssa kestää yli 1–2 viikkoa. Tällöin ketodieetti ei luultavasti sovi itselle.
Ketoosiin voi liittyä seuraavia epämiellyttäviä tuntemuksia:
KETOFLUNSSA menee ohi itsestään, eikä sen lievittämiseksi ole paljonkaan tehtävissä.
Mistä tietää, onko ketodieetti edennyt ketoosiin? Esimerkiksi apteekista saa liuskoja, joilla voi tarkistaa, onko virtsassa ketoaineita. Kun elimistö siirtyy ketoosiin ja alkaa polttaa hiilihydraattien sijaan rasvoja energiaksi, veren ketoaineiden pitoisuus nousee.
Asiantuntija: Ravitsemus- ja liikunta-asiantuntija Nikolaj Bach, BSc.