Stressi kerää vararavintoa vatsaan

Vaikka elämme 2000-luvulla, elimistömme reagoi edelleen kuin kivikauden ihmisellä: jos työ- tai kotiasiat stressaavat, elimistö tukahduttaa kaiken ylimääräisen ja keskittyy elintärkeisiin toimintoihin.

Elimistö ei osaa tehdä eroa sille, onko stressin syy pieni ja arkinen vai onko kyseessä elämä tai kuolema. Se tulkitsee kaiken stressin kuin henki olisi vaakalaudalla. Se keskittää energian sydämeen ja lihaksiin, jotta voimat riittävät pakenemiseen sapelihammastiikerin kynsistä.

Elimistö pitää tiukasti kiinni rasvavarastoistaan, jotta energiaa riittää tarvittaessa pakenemiseen. Vatsanseudun rasva on hyvää vararavintoa, jonka saa helpommin käytöön kuin lantion rasvan. Muun muassa kortisolihormoni edistää rasvan varastoitumista vatsanseutuun ja yllyttää syömään vielä lisää varmistaakseen energian riittävyyden.

Kiire ei vielä yksin tarkoita, että stressi uhkaisi. Mutta mistä tietää, onko jo stressaantunut? Testimme kertoo vastauksen.

Näin vältät ongelman

Rytmitä elämäsi niin, ettet stressaa jatkuvasti. Säästä stressi tilanteisiin, joissa siitä on hyötyä.Siten saat pidettyä kortisolitason terveellisissä lukemissa, eikä elimistö joudu olemaan jatkuvassa taisteluvalmiudessa.

Stressiä voi lievittää mm. sillä, ettei vaadi itseltään liikoja myöskään liikunnan suhteen. Jos ennestään kuntoilee 3–4 kertaa viikossa, ei stressiä suinkaan helpota se, että yrittää mahduttaa viikko-ohjelmaansa lisää treenikertoja. Päinvastoin, stressi vain kasvaa ja vatsanseudun vararavintovarastoista on entistä vaikeampi päästä eroon. Itse asiassa pömpöttävälle vatsalle voi tehdä ihmeitä, jos vähentää treenausta joksikin aikaa, ja elimistö ehtii rentoutua ja toipua pahimmasta stressistä.