Jos selkään sattuu, pitää pysyä levossa! Ehkä neuvo on annettu hyvässä tarkoituksessa, mutta jos sitä noudattaa, selkäkipu todennäköisesti pahenee. Jos selkäkipu iskee, pitäisi nimittäin jatkaa liikkumista. Selkäkipuun liittyy kasapäin vääriä uskomuksia. Testaa, tiedätkö, kuinka selkäkipua pitäisi hoitaa!
SELKÄKIPU on suorastaan kansantauti. Selkäkipua esiintyy noin miljoonalla suomalaisella vuosittain.
Lopeta treenaaminen, jää sairauslomalle, mene pitkäksesi, hanki tukikorsetti... Jos selkäkipu iskee, neuvojia riittää usein jonoksi asti. Mutta vaikka neuvot olisi annettu kokemuksen syvällä rintaäänellä tai muuten hyvää tarkoittaen, niitä ei aina kannata sokeasti noudattaa.
Melkein jokainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa selkäkivuista, ja kovin yleisiin selkävaivoihin liittyy paljon myös vääriä uskomuksia. Tutuilla vaivoilla on monia ilmenemismuotoja ja nimityksiä: on välilevytyrää, välilevyn pullistumaa, alaselkäkipuja, ristiselkäkipuja, skolioosia, selkärankareumaa, kulumia ja monia muita. Monet alaselän kivut katoavat onneksi itsestään ajan myötä, mutta jos kipu pitkittyy ja alkaa kroonistua, sen syitä on syytä pyrkiä selvittämään. Kun kipu on kova, kiusaus kuunnella ja noudattaa lähimmäisten hyvää tarkoittavia, muttei välttämättä kovin asiantuntevia neuvoja voi kasvaa suureksi, mutta ennen kuin teet niin, lue tästä artikkelista, onko uskomuksilla todellisuuspohjaa vai ei.
Iskiassärky? Skolioosi? Noidannuoli? Tuttuja sanoja, mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat?
– Äkillinen alaselkäkipu on yleisin selkävaiva. Noidannuoleksi kutsuttu selkäkipu voi syntyä itsestään tai äkillisen rasituksen, virheasennon tai selkärangassa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
– Iskiashermon ärtyminen säteilee usein alaselkäkipujen lisäksi pakarassa ja reidessä tuntuvana kipuna.
– Selkärangan nikamat liittyvät toisiinsa fasettinivelen avulla. Alaselän fasettinivelten kulumamuutokset voivat aiheuttaa toispuoleisesti säteileviä selkäkipuja.
– Skolioosi tarkoittaa selkärangan vinoutumista. Se on tavallisin hoitoa vaativa lasten selkäsairaus, jonka vaikeusaste määritellään röntgenkuvan avulla. Skolioosia ei voi itse aiheuttaa esimerkiksi asentotottumuksilla.
– Kyseessä on nikamien kasvuhäiriö, jossa nikamien muodosta tulee kiilamainen ja selkärangan köyryys eli kyfoosi lisääntyy. Tauti alkaa yleensä kasvupyrähdyksen lopussa.
Liikkuminen lievittää usein kipuja miltei yhtä tehokkaasti kuin kipulääke, kunhan lajin valitsee oikein eikä rehki liikaa.
KÄVELE
Kävely on tuttua liikuntaa, joka antaa selälle hyvää ja hellävaraista liikettä. Tärkeämpää kuin lenkin kesto tai nopeus on se, että ylipäänsä liikkuu, ja kävelyä ja salitreeniä vertailleen tutkimuksen mukaan kevyellä ja tasaisella vauhdilla tehty kävelylenkki on hyvä keino lievittää selkäkipuja.
MENE VETEEN
Uidessa vesi kannattelee kehoa ja vähentää selkään kohdistuvaa kuormitusta. Vedessä voi myös kokeilla kävelyä ja kevyttä jumppaa sen verran kuin kivut sallivat.
PYÖRÄILE
Tosiin kuin juostessa tai kävelllessä, pyöräilyssä selkä ei kuormitu pystysuunnassa. Se on juoksua ja kävelyä kevyempää myös lonkkanivelille ja polville.
Selkäranka koostuu ylhäältä laskien kaularangasta (7 nikamaa), rintarangasta (12 nikamaa) ja lannerangasta (5 nikamaa). Nikamien välissä on välilevy eli joustava rustolevy, jonka pinnassa on sitkeä syykehä ja sisällä pehmeämpi, hyytelömäinen ydin.
Välilevyt toimivat iskunvaimentimina nikamien välissä ja ne tekevät selkärangasta taipuisan ja liikkuvan. Jos välilevy rappeutuu, sen pinta saattaa rikkoutua niin, että välilevyn sisältöä työntyy selkäydintilaan hermojuuria painamaan. Repeämä ei yleensä liity vammaan tai ponnistukseen, vaan useimmiten rappeutuminen on vähittäistä.
Selkäkivut vaivaavat ihmisiä kaikkialla maailmassa. The Lancet-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan selkäkipu heikentää maailmanlaajuisesti enemmän elinvuosissa mitattavaa elämänlaatua kuin esimerkiksi masennus tai vaikkapa polvivammat. Syynä on ennen kaikkea se, että selkäkipuja ei vieläkään osata tulkita riittävästi eikä hoitaa.
Erään tutkimusraportin päätelmässä todetaan, että kuvantamisen, lääkkeiden ja leikkausten sijaan hoidossa ja ehkäisyssä tulisi keskittyä liikuntaan ja oikeanlaisiin harjoitteisiin sekä siihen, että selkäkipupotilaita rohkaistaisiin pysymään liikkeessä. Samalla linjalla ovat selkäja kipuasiantuntijat, joiden mukaan selkäkipuihin pitäisi alkaa suhtautua hiukan samalla tavoin kuin vaikkapa päänsärkyyn: voisimme hyväksyä sen, ettemme aina tiedä, mistä selkäkipu johtuu. Näinhän suhtaudumme siihen, kun päätä tilapäisesti särkee.
SELKÄKIPU – Duodecimin Terveyskirjaston mukaan tavallisin syy alaselkäkipuun on pieni kudosvaurio jossakin selän kipua aistivissa rakenteissa, kuten välilevyssä, nivelissä tai lihaksissa.
Asiantuntija: reumatologi, LT, O. Jensen
Lisää aiheesta: Duodecim Käypä hoito, Alaselkäkipu
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 18/2022