Pihiys voi olla todella ärsyttävää, mutta usein nuukailija ei mahda sille itse mitään. Lue, miksi pihiydestä ei välttämättä aina kannata polttaa päreitään.
PIHISTELY voi joskus tuntua suorastaan loukkaavalta ja arvostuksen puutteelta.
Pihiys ei kuulu seitsemään kuolemansyntiin, mutta voisi hyvin kuulua. Se herättää monissa voimakkaita tunteita ja voi jopa tuhota ystävyys-, sukulaisuus- ja parisuhteita.
Useimmat pystyvät heti nimeämään pahimmat saiturit lähipiirissään, mutta harva myöntää itse olevansa pihi.
Ja siinä piilee paradoksi, sanoo psykoterapeutti Lotte Palsteen. Hänellä on vuosien kokemus asiakkaista, jotka hakeutuvat hänen luokseen muun muassa pihiydestä johtuvien konfliktien vuoksi.
”Kukaan ei ole vielä koskaan tullut vastaanotolleni, koska haluaisi päästä eroon omasta nuukuudestaan. Mutta todella monella on kokemuksia pihistä ystävästä tai perheenjäsenestä”, hän sanoo.
Saituus on monimutkainen asia. Se on ominaisuus, jonka havaitsemme usein muissa mutta jota meidän on vaikea tunnistaa itsessämme, koska se on tabu, johon liittyy häpeää.
Nuukailu ei kuitenkaan yleensä johdu pahantahtoisuudesta. Sen juuret voivat olla syvällä lapsuudessa ja traumoissa, ja joillekuille se voi olla puolustusmekanismi.
Siksi Lotte Palsteenin mukaan on tärkeää perehtyä hieman tarkemmin kitsauden taustalla mahdollisesti oleviin syihin, jotta emme ala liittää siihen motiiveja, joilla ei välttämättä ole pohjaa todellisuudessa.
Ennen kuin syvennymme saituuden syihin, on ensin selvitettävä, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Pihiys on myös paljolti katsojan silmissä.
Lue myös: Tee testi – oletko kitupiikki?
Kun kyse on itsestämme, voimme puhua ’säästäväisyydestä’ tai ’harkitsevasta rahankäytöstä’ Mutta kun kyse on muista, käytämmekin helposti sellaisia sanoja kuin ’kitupiikki’, ’ahne’ tai ’pikkumainen’.
”Haitallista saituus on, jos henkilöllä ei ole rahasta pulaa mutta hän käyttää sitä vain itseensä ja antaa muiden maksaa kulut osallistumatta itse. Se voi aiheuttaa muissa mielipahaa.”— Traumoihin erikoistunut psykoterapeutti Lotte Palsteen
Palsteenin mukaan syy on se, että tunnemme omat motiivimme mutta emme muiden:
”Kun on esimerkiksi taloudellisesti tiukka kuukausi, valitsemme ehkä ravintolassa ruokalistalta halvimman vaihtoehdon. Kun joku muu tekee samoin, saatamme pitää häntä pihinä.”
Lue myös: ADHD – näihin oireisiin naisten kannattaa kiinnittää huomiota
Samoin suhtaudumme eri tavalla niihin, joilla on taloudellisesti tiukkaa, kuin niihin, joilla tiedämme olevan rutkasti rahaa. Ensimmäisiä emme yleensä kutsu piheiksi, tekivätpä he miltei mitä hyvänsä, mutta jälkimmäiset tuomitsemme helposti vähemmästäkin.
Tunnetko jonkun, joka nappaa aina hotellista mukaan shampoon ja kylpytohvelit tai joka mieluummin kävelee kotiin sateessa kuin tuhlaa rahaa bussimatkaan? Se ei todennäköisesti vaikuta ystävyyteenne, vaikka sinua ehkä hieman nolottaa hänen käytöksensä.
Lue myös: Small talk haltuun 3 vinkillä
Säästäväisyydestä voi tulla ongelma silloin, kun se koettelee oikeudentuntoamme. Kun joku, joka ei koskaan osallistu yhteisen illanvieton kustannuksin, saapuu kyllä ilomielin paikalle syömään, se kolkuttelee varmasti monen oikeustajua ja vaikuttaa mielipiteeseemme kyseisestä henkilöstä.
”Toisten pihiys on helpompi hyväksyä, kun he nuukailevat myös itsensä suhteen. Heitä voidaan edelleen pitää epäsolidaarisina ja vähän kummallisina, mutta he eivät vaikuta muiden hyväksikäyttäjiltä”, Palsteen selittää.
”Opiskelijalla tai työttömällä säästäväisyys voi olla perusteltua, ja useimmat meistä ymmärtävät sen. Suhtautumisemme muuttuu, kun tiedämme, että henkilön taloustilanne on hyvä eikä hänen tarvitsisi nuukailla.”— Traumoihin erikoistunut psykoterapeutti Lotte Palsteen
Erityisesti parisuhteessa ja ystävyyssuhteissa pihiys voi tuntua loukkaavalta, jos se saa epäilemään toisen tunteita tai arvostusta itseä kohtaan. Esimerkiksi kun läheisemme ei halua antaa lahjoja tai lähteä ulos syömään tai tehdä ylipäätään koskaan mitään, mihin kuluu rahaa.
Sen lisäksi että tällainen henkilö ei ole kovin hauskaa seuraa, voimme myös alkaa tulkita hänen käytöstään omasta itsestämme käsin.
Lue myös: Näin voit vahvistaa itsetuntoasi – psykologin vinkit
”Saatamme kyseenalaistaa toisen tunteet ja arvostuksen meitä kohtaan, jos hän ei halua ikinä uhrata mitään puolestamme, oli kyse sitten rahasta, lahjoista, ajasta tai palveluksista. Suhtaudumme pihistelyyn helposti henkilökohtaisena loukkauksena, vaikka se ei ehkä olekaan sitä”, Palsteen sanoo.
Voimme ihmetellä, miten meille niin rakkaalla ja muuten mukavalla ihmisellä voi olla niin ärsyttävä ominaisuus kuin pihiys.
On tärkeää muistaa, että pihiys ei ole synnynnäinen ominaisuus. Useimmat kitsaat ihmiset ovat kokeneet lapsuudessa jotain, mikä on tehnyt heistä sellaisia.
Jos esimerkiksi lapsuudenkodissa raha on ollut tiukoilla ja kaikesta on pitänyt säästää, siitä voi jäädä tapa takertua siihen, mitä on saanut. Koskaan ei voi tietää, milloin puute ja köyhyys taas uhkaavat.
Lue myös: Parisuhdeterapeutin 10 parasta neuvoa hyvään parisuhteeseen
”Esimerkiksi lapselle voi olla hyvin nöyryyttävää, kun hän ei saa samanlaisia asioita eikä voi tehdä samoja juttuja kuin luokkatoverit, ja tämä tunne voi vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen asti”, Palsteen selittää.
”Jos rahalla on ollut lapsuudenkodissa jollakin tavalla korostunut asema, siitä syntyy todennäköisemmin aikuisikään ulottuva sisäinen tarve pitää rahasta tarkasti huolta.”— Traumoihin erikoistunut psykoterapeutti Lotte Palsteen
Omien vanhempien suhtautuminen rahaan voi vaikuttaa meihin. Jos rahasta ei ole ollut pulaa mutta sitä on pidetty niin arvokkaana, että sitä ei saa missään nimessä tuhlata, lapsi voi omaksua tämän ajattelutavan, joka vaikuttaa myös aikuisena.
Jos taas vanhempi on tuhlannut rahaa tai käyttänyt sitä muuten harkitsemattomasti, lapsi voi omaksua toisen ääripään ja hänestä tulee äärimmäisen tiukka raha-asioissa.
Pahimmassa tapauksessa pihiys voi kummuta traumoista. Henkilö on esimerkiksi kasvanut täysin tavallisessa perheessä, jossa on varaa kaikkeen tarpeelliseen, mutta yhtäkkiä on tullut romahdus. Avioero, työttömyys, konkurssi tai hyväksikäyttö ja väkivalta voivat vetää maton perheen alta ja aiheuttaa emotionaalisen kaaoksen.
Se vahvistaa lapsen tarvetta pitää kiinni siitä, mitä voi itse hallita, koska kaikki voi romahtaa hetkessä. Säästäväisyys liittyy läheisesti kontrolliin ja pelkoon. Ihmiset yrittävät välttää ikäviä tapahtumia pitämällä raha-asiansa hallinnassa.
Lue myös: Lievitä ahdistusta 1, 5 tai 10 minuutissa
”Traumaattinen kokemus saa pelkäämään, että jotain vastaavaa voi tapahtua uudestaan, jolloin voi alitajuisesti kehittää strategioita sen estämiseksi. Esimerkiksi pyrkii pitämään tiukasti kiinni siitä, mitä itsellä on”, Palsteen selittää.
Hän korostaa, että on tärkeää puhua pihille henkilölle omista tunteistaan eikä vain hautoa niitä mielessään, sillä se voi olla suhteelle turmiollista.
Pyri olemaan avoin ja vältä tuomitsemista, sillä ystäväsi pihiys ei todennäköisesti liity sinuun tai ystävyyteenne.
Lue myös: Vahvista läheisyyttä soittamalla ystävälle
Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä muista, että saituus voi olla itsellesikin sokea piste, ja ehkä sinulla itselläsi on enemmän pihejä piirteitä kuin olet itse tajuatkaan.