Asiantuntija: Tällainen on hyvä anteeksipyyntö
Kokosimme asiantuntijan avulla parhaat vinkit anteeksipyyntöön, jolla on aidosti merkitystä molemmille osapuolille.
Kokosimme asiantuntijan avulla parhaat vinkit anteeksipyyntöön, jolla on aidosti merkitystä molemmille osapuolille.
Anteeksi pyytäminen voi olla yllättävän vaikeaa vaikka hyvin tietäisi, että niin pitää tehdä.
Sanat voivat tuntua takertuvan kurkkuun, koska oman virheen tunnustaminen aiheuttaa ikävän epämukavan ja syyllisen olon. Oman mokan myöntäminen voi tuntua suoranaiselta kasvojen menetykseltä.
Vaikka anteeksipyyntöä tekisi mieli lykätä tai alkaa selitellä omia tekemisiä, anteeksi pyytäminen on itse asiassa kaikkea muuta kuin heikkoutta.
Näin sanoo konflikteja työkseen ratkova Signe Saxe Jessen. Hänen mukaansa anteeksi pyytämistä voi myös oppia, ja hän antaakin seuraavassa 5 vinkkiä siihen, miten anteeksi voi pyytää niin, että sillä on aidosti merkitystä.
Hyvällä anteeksipyynnöllä voi nimittäin olla valtava merkitys molemmille osapuolille.
Aito anteeksipyyntö voi parantaa haavoja, rakentaa luottamusta ja vahvistaa ihmissuhteita. Seuraavassa pureudutaan tarkemmin siihen, mitä se varsinaisesti vaatii.
”Anteeksi pyytämisessä tärkeintä on vastuun kantaminen”, Jessen toteaa.
Tämä tarkoittaa, että ilmaisee täsmällisesti sen, mistä on pyytämässä anteeksi, sekä oman roolinsa tapahtuneessa.
Esimerkiksi:
Anteeksi, reagoin töykeästi. Sanoin asioita, joita minun ei olisi pitänyt sanoa. Se oli väärin ja otan siitä vastuun.
Näin myönnät tehneesi virheen ja otat vastuun teoistasi.
Aitoon anteeksipyyntöön kuuluu myös toisen kokemuksen ymmärtäminen ja hyväksyminen ja empatian osoittaminen.
Pyri näkemään tilanne toisen osapuolen näkökulmasta ja osoita, että ymmärrät, miten hän on kokenut tilanteen.
Esimerkiksi:
Ymmärrän, että tuotin sinulle pahaa mieltä, ja olen pahoillani siitä.
Voit mahdollisesti selittää asiaa myöhemmin, mutta pidä selitykset erillään anteeksipyynnöstä.
Kannattaa myös miettiä, tarvitseeko toinen osapuoli ylipäätään selitystä.
Asiantuntijan mukaan perustelut eivät useinkaan ole varsinaisesti tarpeen:
”Jos selittely on vain oman kilven kiillottamista tai oman syyllisyyden helpottamista, älä tee sitä.”
Varsinkin jos tunnet toisen henkilön hyvin, selitys ei ehkä ole lainkaan tarpeen – hän tietää todennäköisesti jo tapahtuneen taustat, ja selitys onkin enemmän omien negatiivisten tunteiden tyynnyttelyä.
”Jos on tehnyt jotain todella kurjaa, tarvitaan myös edelleen joitain korjaavia toimenpiteitä – silloin ei ole mitään järkeä esittää samalla paljon selityksiä”, Jessen sanoo.
Kun pyytää anteeksi, sitä on myös oikeasti tarkoitettava.
Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta joskus anteeksipyyntö on tapa päästä vain irtautumaan konfliktista ilman, että aidosti on miettinyt omaa osuuttaan.
”Jos todella kadut jotain, mitä olet tehnyt, näytä se”, Jessen kehottaa.
Sano se myös henkilölle, jota olet loukannut. Esimerkiksi: Kadun todella, että tein niin. Minun olisi pitänyt toimia toisin.
Jos olet todella oppinut jotain teoistasi, tee selväksi, että et aio tehdä niin uudelleen.
”Anteeksipyyntö saa aidosti pontta, kun osoitat, että olet ottanut opiksesi ja haluat jatkossa toimia toisin”, Jessen sanoo.
Et voi pyytää anteeksi ilman, että tunnustat samalla syyllisyytesi. Jos anteeksipyyntö on vaikea saada lausuttua ääneen, se ei ehkä johdu ylpeydestäsi, vaan siitä, että on vaikea hyväksyä anteeksipyyntöön sisältyvä syyllisyys.
Anteeksi voi kuitenkin pyytää tavalla, joka ei herätä syyllisyyttä yhtä paljon, Signe Saxe Jessen toteaa ja ehdottaa:
”Voit esimerkiksi sanoa: ”Olen pahoillani siitä, mitä tein.”
ASIANTUNTIJA: Sovittelija Signe Saxe Jessen