Se, miten pyydät anteeksi, voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten anteeksipyyntösi otetaan vastaan. Lue parhaat vinkit siihen, mitä ei ainakaan kannata sanoa.
AIDOSSA ANTEEKSIPYYNNÖSSÄ on kyse vastuun ottamisesta, ei omien tekojen selittelystä tai puolustelusta.
Kukapa ei olisi ollut tilanteessa, jossa on tehnyt tai sanonut jotain väärää ja on syytä pyytää anteeksi. Vaikka anteeksi pyytäminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, siinä voi myös mennä pahasti vikaan.
Sillä, miten sanansa asettaa ja asiansa muotoilee, voi olla nimittäin valtavasti merkitystä.
”Anteeksi” on pieni sana, mutta se voi olla kovin vaikea sanoa, ja sen saatteena tai sijaan suusta voi päästä monenlaisia sammakoita. Työkseen muun muassa perheiden ja työyhteisöjen keskinäisiä konflikteja ratkova Signe Saxe Jessen on usein nähnyt, kuinka anteeksipyyntö on ymmärretty väärin tai ei ole toiminut tarkoitetulla tavalla.
Hän onkin listannut alle klassiset anteeksipyynnön sudenkuopat ja koonnut parhaat vinkkinsä tyypillisten virheiden välttämiseksi.
Vääränlainen ja epäaito pahoittelu voi nimittäin helposti aiheuttaa vain enemmän haittaa kuin hyötyä.
Anteeksi, mutta kyllä se sinäkin... Anna anteeksi – mutta se oli vain koska sinä...
Huomaatko – kaikki, mitä ennen ”mutta”-sanaa tuli sanottua, mitätöityy saman tien.
Tällöin aidon pahoittelun sijaan anteeksipyyntö muuttuukin toisen virheiden osoitteluksi, eikä pyytäjä itse ota vastuuta tapahtuneesta.
Jessenin neuvo on unohtaa koko ”mutta”, kantaa vastuu omasta toiminnasta ja osoittaa empatiaa ja ymmärrystä vastapuolta kohtaan.
Tällöin voi sanoa esimerkiksi:
Anteeksi, tein väärin. Olen pahoillani siitä.
Anteeksi pyytäessä voi tuntua, että omaa toimintaa pitäisi saada selittää.
Tällöin varsinainen anteeksipyyntö jää kuitenkin selittelyn varjoon ja viesti vesittyy.
Asiantuntija neuvoo jättämään selitykset myöhemmälle.
”Anna toiselle osapuolelle aikaa sulatella anteeksipyyntöä ja hyväksyä se, ennen kuin alat selitellä tekemisiäsi. Myöhemmin voit palata asiaan ja kysyä, saatko kertoa, miksi kävi niin kuin kävi”, Jessen sanoo.
Hän kehottaa myös miettimään tarkkaan, onko selityksille ylipäänsä tarvetta.
Usein selittelyn tarve kumpuaa ennemminkin halusta kiillottaa omaa kilpeä kuin toisen parhaan ajattelemisesta.
Jos toinen osapuoli ei siis nimenomaisesti pyydä syitä ja selityksiä, kannattaa rehellisesti pohtia haluaako omaa toimintaansa perustella toisen vai vain itsensä tähden.
Jos selityksistä ei ole hyötyä toiselle osapuolelle, on parasta vain yksinkertaisesti pyytää anteeksi – piste.
Tämäkään ei kuulosta hyvältä.
Jossittelu ei kuulu anteeksipyyntöön – klassinen esimerkki lienee ”Jos loukkasin sinua, niin olen pahoillani.”
Tällöin anteeksipyytäjä ei ota vastuuta omasta toiminnastaan vaan siirtää vastuun toiselle osapuolelle ja tekee hänen tunteistaan ongelman.
”Tämä tarkoittaa käytännössä samaa kuin sanoisi, että ongelma on se, että toinen osapuoli on niin herkkä”, Jessen kuvaa.
”Voin toki pyytää anteeksi, mutta minusta sinä kyllä ylireagoit...”
Jos haluaa pyytää oikeasti anteeksi, ei pidä vähätellä toisen tunteita tai asiaa, josta pyytää anteeksi.
”Anteeksipyynnön koko merkitys piilee siinä, että osoittaa ymmärtävänsä, mitä on tehnyt toista kohtaan ilman, että syyttää toisen olevan ongelman alku ja juuri”, Jessen sanoo.
Tämä ei toteudu, jos ilmaisee, että toinen osapuoli reagoi liioitellusti. Tällöin anteeksipyytäjä ei aidosti anna arvoa loukkaamansa henkilön kokemuksille ja tunteille vaan päinvastoin pienentää niitä.
Kun suutun sillä tavalla, se johtuu siitä, että et koskaan kuuntele, mitä sanon … tai Tein sen, koska sinä aina …
Nämä ovat jälleen esimerkkejä siitä, miten anteeksipyytäjä siirtää vastuun omista teoistaan pois itseltään ja tekee toisesta osapuolesta ongelman.
Se on ongelmallista, koska hyvä anteeksipyyntö edellyttää, että tunnustaa tekonsa, ottaa vastuun ja osoittaa empatiaa toisen tunteita kohtaan.
Anteeksipyyntö, jonka yhteydessä toisen tunteita mitätöidään tai jonka saatteena esitetään puolustuspuheita ja selityksiä, voi pahentaa konfliktia entisestään. Se voi luoda etäisyyttä osapuolten välille ja vaikeuttaa luottamuksen palauttamista.
Haluatko oppia pyytämään anteeksi paremmin ja tarvitsetko vinkkejä hyvän anteeksipyynnön esittämiseen? Lue lisää täältä.
ASIANTUNTIJA: Sovittelija Signe Saxe Jessen