Monet henkilökohtaisiksi luulemistasi valinnoista ja näkemyksistä perustuvat siihen, mihin ryhmään katsot kuuluvasi – kenties tiedostamattasi.
LAUMAELÄIMISTÄ puhutaan toisinaan esimerkkinä tahdottomasta käytöksestä. Olisi syytä hieman myös miettiä, paljonko ihmisen tahdosta on vapaata ja paljonko yhteisön määräämää.
Olet kokouksessa, jossa päätetään työnjaosta, ja jokainen saa sanoa mielipiteensä. Olet miettinyt tarkkaan oman ehdotuksesi, ja kun saat puheenvuoron, sanot – aivan muuta kuin olit aikonut!
Mitä omalle mielipiteelle tapahtui?
”Ihmiset uskovat olevansa yksilöllisiä ja itsenäisiä, mutta tyypillisesti toistelemme samaa kuin ensimmäinen puhuja”, toteaa psykologi Henrik Tingleff.
Käyttäytysmistutkijan mukaan tämä johtuu siitä, että ihminen on laumaeläin. Ihmiset pyrkivät sopeutumaan, joten omaa näkemystään tulee vaimennettua niin, että se sopii paremmin yleiseen ilmapiiriin.
Yhteenvetona: ensimmäinen mielipidekierros asettaa kehykset, jotka vaikuttavat myöhempiin näkemyksiin.
Mielipiteen sopeutuminen yleiseen, on yksi erimerkki siitä, miten ihmitä nykyäänkin ohjaavat samansuuntaiset ajatukset, joita ihmislajin kehittyessä on tarvittu lajin säilymisen varmistamiseen.
Ihminen on perimmiltään laumaeläin, jolla on tarve kuulua laumaan, mutta samanaikaisesti ihminen haluaa olla itsenäinen ja nousta yhteisön yläpuolelle.
Lue myös: Luottavainen vai epäilijä? Käyttäytymismalli tulee lapsuudesta
Ihminen ei ole pelkästään joko yksinäinen oman tiensä kulkija tai tahdoton lauman jäsen. Ihmisluontoon kuuluvat molemmat puolet.
Yksilöillä voi olla taipumus tiettyyn reagointitapaan. Se näkyy erityisesti uhkatilanteissa.
”Mitä enemmän kyse on selviytymisestä, sitä suurempi on lauman vetovoima.”— Käyttäytymistieteilijä Henrik Tingleff
”Turvattomuuden tunne lisää tarvetta kuulua joukkoon, koska ihmiselle on luontaista pyrkiä valttämään sosiaalista eristämistä”, sanoo Henrik Tingleff.
Seuraavan kerran, kun olet ryhmätilanteessa, jos tunnet, että voit poiketa ryhmässä vallalla olevasta mielipiteestä ja sanoa päinvastaisen mielipiteen, olet ryhmän täysivaltainen jäsen.
Jos olet ryhmän ulkopuolinen, pyrit todennäköisesti valitsemaan sanasi harkitusti niin, että et asetu kokonaan ryhmää vastaan.
Pyrkimyksellä sopeutua ryhmään on enemmän seurauksia kuin vain se, että myötäilee toisten puheita.
On sinänsä hyvä, että ihmiset pyrkivät sopeutumaan toistensa näkemyksiin, mutta sillä on myös varjopuoli. Se tulee esiin, kun pyrkii säilyttämään kasvonsa muiden edessä ja valitsee toimintatapansa sen mukaan”, sanoo Henrik Tingleff.
Lue myös: 7 tehokasta keinoa hiljentää mielen myllerrys
Kun kasvojen menettämisen pelossa alkaa toimia ryhmän arvojen mukaan, vaikka näkee, että ne ovat sekä epärehellisiä että moraalisesti vääriä.
Viattomimmasta päästä esimerkki on se, että ei kehtaa sanoa, jos porukan mielipiteen vastaisesti pitää marketin halpiskorvapuustista enemmän kuin hypetetyn ylihintaisen artesaanileipomon kanelikierteestä.
Vakavampi esimerkki on se, ettei halua joutua muiden silmätikuksi vastustaakseen hirvittävää vääryyttä.
Se saa esimerkiksi olemaan auttamatta maassa makaavaa, koska muutkaan eivät puutu asiaan, vaan menevät ohi.
”Mitä useampi on näkemässä, mitä tapahtuu, sitä epätodennäköisempää on, että kukaan puuttuu asiaan.”— Käyttäytymistieteilijä Henrik Tingleff
Jos joku lähtee ylittämään katua punaista valoa päin tai avaa suljetun Tax-free -pussin lennolla, useampi tekee helposti saman perässä, koska ihminen on laumaeläin.
Laumaan kuulumisen tunne saattaa myös synnyttää turhaa vastakkainasettelua "niiden" ja "meidän" välille. Vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne saa tuntumaan siltä, että on aivan OK mollata vastapuolta tai alentaa erilaisia kuin itse on.
”Ajattelemme omasta ryhmästämme yhtä myönteisesti kuin kielteisesti oman ryhmämme ulkopuolisista”, sanoo Henrik Tingleff.
Se selittää esimerkiksi pahan puhumisen työpaikan muista osastoista tai eri jalkapallojoukkueiden kannattajien tappelut.
Jos tunnistat meneväsi helposti lauman mukana, ja haluaisit olla itsenäisempi, seuraavassa on psykologin neuvoja siitä, miten se onnistuu.