Miksi kiiviä kannattaa popsia
Jos kiivi vain maistuu, anna palaa! Kivi on varsinaista superfoodia, joka sisältää tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita sekä kuitua.
Jos kiivi vain maistuu, anna palaa! Kivi on varsinaista superfoodia, joka sisältää tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita sekä kuitua.
Hedelmiä ja kasviksia on toki mahdoton laittaa järjestykseen terveysvaikutusten perusteella – parhaat hyödyt kun saa aina syömällä hevi-herkkuja mahdollisimman monipuolisesti. Pieni pörheä kiivi voi helposti jäädä näyttävämpien ja trendikkäämpien hedelmien varjoon, mutta tämä pieni karvainen terveyspommi on varsinaista superfoodia.
Lue, miksi kiiviä kannattaa popsia sekä milloin ja miten kiivi on parhaimmillaan.
Kiivi on kevyttä herkkua. Keskikokoisessa kiivissä (95 g) on 46 kilokaloria energiaa, 0,7 grammaa rasvaa ja 6,2 grammaa (imeytyvää) hiilihydraattia.
Kiivi sisältää vain vähän energiaa, mutta sitäkin runsaammin terveellisiä ravintoaineita. Kiivin ravintosisällöstä tarkemmin alla olevassa taulukossa.
Kiivissä on runsaasti C-vitamiinia, joka tukee elimistön immuunipuolustusta. Yhdessä keskikokoisessa (95 g) kiivissä on 58 mg C-vitamiinia – enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa. Päivittäinen C-vitamiinin tarve on aikuisilla 75 mg.
Kiivi sisältää kaliumia ja magnesiumia, joilla on elimistössä monia elintärkeitä tehtäviä. Kaliumia tarvitaa esimerkiksi solujen normaaliin toimintaan, verenpaineen säätelyyn ja lihasten toimintaan. Magnesiumia tarvitaan muun muassa solujen energiantuotantoon, insuliinin muodostamiseen ja hyödyntämiseen sekä sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen säätelyyn.
Vuonna 2013 tehdyssäuusiseelantilaistutkimuksessa todettiin kiivin auttavan pitämään masennuksen ja uupumuksen loitolla: osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joissa toisessa syötiin puolikas kiivi päivässä ja toisessa kaksi kiiviä päivässä. Kuuden viikon tutkimusjakson jälkeen kahden kiivin ryhmässä väsymyksen ja masentuneisuuden todettiin vähentyneen merkittävästi ja energisyyden lisääntyneen. Vaikutuksen arvellaan juontuvan kiivin runsaasta C-vitamiinipitoisuudesta. Taiwanilaistutkimuksessa todettiin puolestaan kahden kiivin auttavan nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan pidempään, kun ne syötiin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkijat arvelet vaikutuksen johtuvan kiivin sisältämistä antioksidanteista ja serotoniinista.
Kiivi voi auttaa myös vauhdittamaan vatsan toimintaa, sillä se sisältää paitsi kuitua myös aktinidiini-entsyymiä, joka edistää proteiinien pilkkomista. Se sopii myös mainiosti FODMAP-ruokavalioon.
Kiivi on alunperin peräisin Kiinasta, missä sitä on viljelty jo yli 1 200 vuotta. Kiiviä kutsuttiinkin aluksi kiinankarviaiseksi. 1900-luvun alussa kiivin siemeniä tuotiin Uuteen-Seelantiin, ja se tuotti ensimmäisiä hedelmiä vuonna 1910. Kiivi sai nimensä Uudessa-Seelannissa elävän kiivilinnun mukaan, jonka maorinkielinen nimi on kiwi.
Ensimmäiset kiivit tuotiin Eurooppaan 1970-luvulla, ja sittemmin Italia on noussut jo Uutta-Seelantia merkittävämmäksi kiivintuottajaksi. Näiden lisäksi tärkeimpiä tuottajamaita on myös Chile.
Kiivejä saa kaupoista onneksi melkeinpä aina. Uudessa-Seelannissa kiivin satokausi on maalis-syyskuu, Italian kiivit ovat sesongissa kevättalvella.
Vielä kypsymätön kiivi säilyy pari viiikkoa huoneenlämmössä. Kypsymistä voi vauhdittaa säilyttämällä kiivejä omenoiden läheisyydessä. Kypsä kiivi säilyy 3–5 päivää, säilyyttä voi pidentää 4–6 päivällä säilyttämällä kiiviä jääkaapissa.
Kiivi kannattaa pestä ennen käyttöä vaikka sen kuorisikin, jotta kuoressa mahdollisesti majailevat bakteerit eivät pääse itse hedelmälihaan. Huolellisesti pestyn kiivin voi huoletta syödä myös kuorineen.
Kiiviä voi käyttää myös lihan mureuttamiseen. Muutama kiivisiivu lihan päällä ennen kypsentämistä tepsii sitkeäänkin pihviin. Mureuttavan vaikutuksen takana ovat kiivin entsyymit, jotka tanskalaistutkimuksen mukaan parantavat lihan rakennetta mutteivät vaikuta sen makuun.
Tavallisin tapa herkutella kiivillä on vain halkaista se ja pistellä lusikalla hedelmäliha poskeen. Kiiviä voi kuitenkin käyttää monella muullakin tapaa, esimerkiksi
Kiivi on herkullista sellaisenaan, mutta jos pelkkä kiivi alkaa tympiä, superterveellistä hedelmää kannattaa hyödyntää monenlaisissa ruoissa. Annamme vinkit kiivin käyttöön päivän kaikilla aterioilla.
Matcha-smoothie: kiiviä, kookosta ja granolaa
Aloita aamusi herkullisella vitamiinipommilla. ➡️ Katso resepti
Jos ruoka ei maistu aamulla, pirteän vihreästä smoothiesta saa virtaa ja vitamiineja. ➡️ Katso resepti
Itämaisia kasviksia ja tuhdisti proteiinia eväsrasiassa
Itämainen lounaseväs piristää päivää herkullisesti ja superterveellisesti. ➡️ Katso resepti
Raikas ja makoisa smoothie piristää ja virkistää arjessa nuutunutta. ➡️ Katso resepti
Napostella voi terveellisestikin. Rullaa kiiviä, mangoa ja omenaa riisipaperiin ja dippaa käärö limetti-mangokastikkeeseen! ➡️ Katso resepti
Jos kaipaat päivällisideoita, tässä on terveellinen, helppo ja kevyt ateria, josta ei makua puutu. ➡️ Katso resepti
Kiivihilloke on maukas lisuke esimerkiksi lihalle. ➡️ Katso resepti
Pizza sopii jälkiruoksikin – kokeile vaikka näitä pizzalettuja, jotka saavat täytteeksi kiiviä, banaania ja marjoja. ➡️ Katso resepti
Sydänystävällisessä jälkiruoassa kiivit, viikunat ja ananas saavat lisukkeeksi suussasulavan marsipaanikreemin. ➡️ Katso resepti