Herkuttele kauniilla kiivillä

Karvainen kiivi on suorastaan superfoodia

Hedelmiä ja kasviksia on toki mahdoton laittaa järjestykseen terveysvaikutusten perusteella – parhaat hyödyt kun saa aina syömällä hevi-herkkuja mahdollisimman monipuolisesti. Pieni pörheä kiivi voi helposti jäädä näyttävämpien ja trendikkäämpien hedelmien varjoon, mutta tämä pieni karvainen terveyspommi on varsinaista superfoodia.

Lue, miksi kiiviä kannattaa popsia sekä milloin ja miten kiivi on parhaimmillaan.

Kysymyksiä ja vastauksia kiivistä

Paljonko kiivissä on kaloreita?
Mitä kaikkea kiivistä saa?
Miksi kiiviä kannattaa syödä?
Mistä kiivi on kotoisin?
Mistä kiivi tulee kauppaan?
Milloin kiiviä saa?
Miten kiivejä kannattaa säilyttää ja käyttää?
Mitä kiivistä voi kokata?

Kiivin ravintosisältö
Ravintotekijät	Per 100 g
Energiaa (kcal)	48
Proteiinia (g)	0,7
Rasvaa (g)	0,8
Vettä (g)	83,5
C-vitamiinia (mg)	61,6
A-vitamiinia (RAE) (µg)	3,4
E-vitamiinia (alfatokoferoli) (mg)	< 0,1
Kaliumia (mg)	266,5
Magnesiumia (mg)	12,4

Lähde: Fineli

Miksi kiiviä kannattaa syödä?

Immuunipuolustus

Kiivissä on runsaasti C-vitamiinia, joka tukee elimistön immuunipuolustusta. Yhdessä keskikokoisessa (95 g) kiivissä on 58 mg C-vitamiinia – enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa. Päivittäinen C-vitamiinin tarve on aikuisilla 75 mg.

Elimistön toiminnot

Kiivi sisältää kaliumia ja magnesiumia, joilla on elimistössä monia elintärkeitä tehtäviä. Kaliumia tarvitaa esimerkiksi solujen normaaliin toimintaan, verenpaineen säätelyyn ja lihasten toimintaan. Magnesiumia tarvitaan muun muassa solujen energiantuotantoon, insuliinin muodostamiseen ja hyödyntämiseen sekä sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen säätelyyn.

Mieliala, jaksaminen ja uni

Vuonna 2013 tehdyssä uusiseelantilaistutkimuksessa todettiin kiivin auttavan pitämään masennuksen ja uupumuksen loitolla: osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joissa toisessa syötiin puolikas kiivi päivässä ja toisessa kaksi kiiviä päivässä. Kuuden viikon tutkimusjakson jälkeen kahden kiivin ryhmässä väsymyksen ja masentuneisuuden todettiin vähentyneen merkittävästi ja energisyyden lisääntyneen. Vaikutuksen arvellaan juontuvan kiivin runsaasta C-vitamiinipitoisuudesta. Taiwanilaistutkimuksessa todettiin puolestaan kahden kiivin auttavan nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan pidempään, kun ne syötiin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkijat arvelet vaikutuksen johtuvan kiivin sisältämistä antioksidanteista ja serotoniinista.

Ruoansulatus

Kiivi voi auttaa myös vauhdittamaan vatsan toimintaa, sillä se sisältää paitsi kuitua myös aktinidiini-entsyymiä, joka edistää proteiinien pilkkomista. Se sopii myös mainiosti FODMAP-ruokavalioon.

Miten kiivejä kannattaa säilyttää ja käyttää ?

Kiivin säilyvyys

Vielä kypsymätön kiivi säilyy pari viiikkoa huoneenlämmössä. Kypsymistä voi vauhdittaa säilyttämällä kiivejä omenoiden läheisyydessä. Kypsä kiivi säilyy 3–5 päivää, säilyyttä voi pidentää 4–6 päivällä säilyttämällä kiiviä jääkaapissa.

Kuoren käsittely

Kiivi kannattaa pestä ennen käyttöä vaikka sen kuorisikin, jotta kuoressa mahdollisesti majailevat bakteerit eivät pääse itse hedelmälihaan. Huolellisesti pestyn kiivin voi huoletta syödä myös kuorineen.

Lihan mureuttaja

Kiiviä voi käyttää myös lihan mureuttamiseen. Muutama kiivisiivu lihan päällä ennen kypsentämistä tepsii sitkeäänkin pihviin. Mureuttavan vaikutuksen takana ovat kiivin entsyymit, jotka tanskalaistutkimuksen mukaan parantavat lihan rakennetta mutteivät vaikuta sen makuun.

Kiivistä on moneksi

Tavallisin tapa herkutella kiivillä on vain halkaista se ja pistellä lusikalla hedelmäliha poskeen. Kiiviä voi kuitenkin käyttää monella muullakin tapaa, esimerkiksi

levitteenä ruis- tai muun leivän päällä
marmeladin sijasta juustojen kanssa
antamassa raikasta ja hieman hapanta makua smoothieen
jääpalojen tai itsetehtyjen jäätelöpuikkojen kaunisteena.

Mitä kiivistä voi kokakata?

Kiivi on herkullista sellaisenaan, mutta jos pelkkä kiivi alkaa tympiä, superterveellistä hedelmää kannattaa hyödyntää monenlaisissa ruoissa. Annamme vinkit kiivin käyttöön päivän kaikilla aterioilla.