Miksi kiiviä kannattaa popsia

Karvainen kiivi on suorastaan superfoodia

Hedelmiä ja kasviksia on toki mahdoton laittaa järjestykseen terveysvaikutusten perusteella – parhaat hyödyt kun saa aina syömällä hevi-herkkuja mahdollisimman monipuolisesti. Pieni pörheä kiivi voi helposti jäädä näyttävämpien ja trendikkäämpien hedelmien varjoon, mutta tämä pieni karvainen terveyspommi on varsinaista superfoodia.

Lue, miksi kiiviä kannattaa popsia sekä milloin ja miten kiivi on parhaimmillaan.

Kysymyksiä ja vastauksia kiivistä

• Paljonko kiivissä on kaloreita?
• Mitä kaikkea kiivistä saa?
• Miksi kiiviä kannattaa syödä?
• Mistä kiivi on kotoisin?
• Mistä kiivi tulee kauppaan?
• Milloin kiiviä saa?
• Miten kiivejä kannattaa säilyttää ja käyttää?
• Mitä kiivistä voi kokata?

Paljonko kiivissä on kaloreita?

Kiivi on kevyttä herkkua. Keskikokoisessa kiivissä (95 g) on 46 kilokaloria energiaa, 0,7 grammaa rasvaa ja 6,2 grammaa (imeytyvää) hiilihydraattia.

Mitä kaikkea kiivistä saa?

Kiivi sisältää vain vähän energiaa, mutta sitäkin runsaammin terveellisiä ravintoaineita. Kiivin ravintosisällöstä tarkemmin alla olevassa taulukossa.

Miksi kiiviä kannattaa syödä?

Immuunipuolustus

Kiivissä on runsaasti C-vitamiinia, joka tukee elimistön immuunipuolustusta. Yhdessä keskikokoisessa (95 g) kiivissä on 58 mg C-vitamiinia – enemmän kuin esimerkiksi appelsiinissa. Päivittäinen C-vitamiinin tarve on aikuisilla 75 mg.

Elimistön toiminnot

Kiivi sisältää kaliumia ja magnesiumia, joilla on elimistössä monia elintärkeitä tehtäviä. Kaliumia tarvitaa esimerkiksi solujen normaaliin toimintaan, verenpaineen säätelyyn ja lihasten toimintaan. Magnesiumia tarvitaan muun muassa solujen energiantuotantoon, insuliinin muodostamiseen ja hyödyntämiseen sekä sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen säätelyyn.

Mieliala, jaksaminen ja uni

Vuonna 2013 tehdyssäuusiseelantilaistutkimuksessa todettiin kiivin auttavan pitämään masennuksen ja uupumuksen loitolla: osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joissa toisessa syötiin puolikas kiivi päivässä ja toisessa kaksi kiiviä päivässä. Kuuden viikon tutkimusjakson jälkeen kahden kiivin ryhmässä väsymyksen ja masentuneisuuden todettiin vähentyneen merkittävästi ja energisyyden lisääntyneen. Vaikutuksen arvellaan juontuvan kiivin runsaasta C-vitamiinipitoisuudesta. Taiwanilaistutkimuksessa todettiin puolestaan kahden kiivin auttavan nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan pidempään, kun ne syötiin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkijat arvelet vaikutuksen johtuvan kiivin sisältämistä antioksidanteista ja serotoniinista.

Ruoansulatus

Kiivi voi auttaa myös vauhdittamaan vatsan toimintaa, sillä se sisältää paitsi kuitua myös aktinidiini-entsyymiä, joka edistää proteiinien pilkkomista. Se sopii myös mainiosti FODMAP-ruokavalioon.

Mistä kiivi on kotoisin?

Kiivi on alunperin peräisin Kiinasta, missä sitä on viljelty jo yli 1 200 vuotta. Kiiviä kutsuttiinkin aluksi kiinankarviaiseksi. 1900-luvun alussa kiivin siemeniä tuotiin Uuteen-Seelantiin, ja se tuotti ensimmäisiä hedelmiä vuonna 1910. Kiivi sai nimensä Uudessa-Seelannissa elävän kiivilinnun mukaan, jonka maorinkielinen nimi on kiwi.

Mistä kiivi tulee kauppaan?

Ensimmäiset kiivit tuotiin Eurooppaan 1970-luvulla, ja sittemmin Italia on noussut jo Uutta-Seelantia merkittävämmäksi kiivintuottajaksi. Näiden lisäksi tärkeimpiä tuottajamaita on myös Chile.

Milloin kiiviä saa?

Kiivejä saa kaupoista onneksi melkeinpä aina. Uudessa-Seelannissa kiivin satokausi on maalis-syyskuu, Italian kiivit ovat sesongissa kevättalvella.

Miten kiivejä kannattaa säilyttää ja käyttää ?

Kiivin säilyvyys

Vielä kypsymätön kiivi säilyy pari viiikkoa huoneenlämmössä. Kypsymistä voi vauhdittaa säilyttämällä kiivejä omenoiden läheisyydessä. Kypsä kiivi säilyy 3–5 päivää, säilyyttä voi pidentää 4–6 päivällä säilyttämällä kiiviä jääkaapissa.

Kuoren käsittely

Kiivi kannattaa pestä ennen käyttöä vaikka sen kuorisikin, jotta kuoressa mahdollisesti majailevat bakteerit eivät pääse itse hedelmälihaan. Huolellisesti pestyn kiivin voi huoletta syödä myös kuorineen.

Lihan mureuttaja

Kiiviä voi käyttää myös lihan mureuttamiseen. Muutama kiivisiivu lihan päällä ennen kypsentämistä tepsii sitkeäänkin pihviin. Mureuttavan vaikutuksen takana ovat kiivin entsyymit, jotka tanskalaistutkimuksen mukaan parantavat lihan rakennetta mutteivät vaikuta sen makuun.

Kiivistä on moneksi

Tavallisin tapa herkutella kiivillä on vain halkaista se ja pistellä lusikalla hedelmäliha poskeen. Kiiviä voi kuitenkin käyttää monella muullakin tapaa, esimerkiksi

• levitteenä ruis- tai muun leivän päällä
• marmeladin sijasta juustojen kanssa
• antamassa raikasta ja hieman hapanta makua smoothieen
• jääpalojen tai itsetehtyjen jäätelöpuikkojen kaunisteena.

Mitä kiivistä voi kokakata?

Kiivi on herkullista sellaisenaan, mutta jos pelkkä kiivi alkaa tympiä, superterveellistä hedelmää kannattaa hyödyntää monenlaisissa ruoissa. Annamme vinkit kiivin käyttöön päivän kaikilla aterioilla.

Aamupalat

Matcha-smoothie: kiiviä, kookosta ja granolaa

Aloita aamusi herkullisella vitamiinipommilla. ➡️ Katso resepti

Pinaattismoothie

Jos ruoka ei maistu aamulla, pirteän vihreästä smoothiesta saa virtaa ja vitamiineja. ➡️ Katso resepti

Lounaat

Itämaisia kasviksia ja tuhdisti proteiinia eväsrasiassa

Itämainen lounaseväs piristää päivää herkullisesti ja superterveellisesti. ➡️ Katso resepti

Välipalat

Kiivi-passiosmoothie

Raikas ja makoisa smoothie piristää ja virkistää arjessa nuutunutta. ➡️ Katso resepti

Makeat hedelmäkääröt

Napostella voi terveellisestikin. Rullaa kiiviä, mangoa ja omenaa riisipaperiin ja dippaa käärö limetti-mangokastikkeeseen! ➡️ Katso resepti

Päivälliset

Terijakimarinoitua broileria ja kiivisalaattia

Jos kaipaat päivällisideoita, tässä on terveellinen, helppo ja kevyt ateria, josta ei makua puutu. ➡️ Katso resepti

Inkiväärillä ja katajanmarjoilla maustettu kiivihilloke

Kiivihilloke on maukas lisuke esimerkiksi lihalle. ➡️ Katso resepti

Jälkiruoat

Pizzaletut hedelmätäytteellä

Pizza sopii jälkiruoksikin – kokeile vaikka näitä pizzalettuja, jotka saavat täytteeksi kiiviä, banaania ja marjoja. ➡️ Katso resepti

Uunihedelmät ja marsipaanikreemi

Sydänystävällisessä jälkiruoassa kiivit, viikunat ja ananas saavat lisukkeeksi suussasulavan marsipaanikreemin. ➡️ Katso resepti