Punaisia omenoita
Punaisia vai vihreitä omenoita?

Punaiset omenat sisältävät enemmän antioksidantteja kuin vihreät, mutta ensin mainituissa on myös hieman enemmän hedelmäsokeria.

© iStock

10 väitettä omenasta

Mikä osa omenasta on kaikkein terveellisin, entä miten torjunta-aineet voi parhaiten välttää? Pitääkö omena päivässä todella lääkärin loitolla? Lue lisää yleisimmästä Suomen ilmastossa menestyvästä hedelmästä.

keskiviikko 6. toukokuuta 2020 teksti M. Kreutzer

Omena päivässä pitää terveenä 

OSITTAIN TOTTA

Sanonta "omena päivässä pitää lääkärin loitolla" on ainakin 150 vuotta vanha. Vasta vuonna 2015 tutkittiin pitääkö se paikkansa. Kyselytutkimukseen osallistuneiden 8 000 henkilön vastauksista selvisi, että ne noin 10 prosenttia ihmisistä, jotka söivät paljon omenoita, kävivät lääkärissä keskimääräistä harvemmin. Omenansyöjien ryhmään luokiteltiin kaikki, jotka söivät vähintään 150 g omenoita päivässä. 

Omenansyöjät erottuivat muista monin tavoin, muun muassa koulutuksen ja tupakoinnin suhteen, joten johtopäätöksissä on oltava varovainen. Selvää kuitenkin on, että terveellisiä ravintoaineita täynnä olevat omenat ovat terveellisiä.


Omenan tehoaineet

RAVINTOKUITU – Pitää ruuansulatusjärjestelmän kunnossa ja suojaa joiltakin syöviltä. 

ANTIOKSIDANTIT – Vahvistavat immuunipuolustusta ja voivat siten hyödyttää verenkiertoa.

C-VITAMIINI – Vahvistaa niveliä ja jänteitä ja edistää uusien ihosolujen muodostumista.

B-VITAMIINI – Tärkeä vitamiini hermostolle ja punaisten verisolujen tuotannolle.

HIILIHYDRAATTI – Pitää verensokerin vakaana ja parantaa siten muun muassa keskittymiskykyä

KALIUM – Nestekierrolle ja verenpaineelle tärkeä kivennäisaine.

Paljonko energiaa on omenassa? Tarkista energiasisältö täältä.

Punainen ja vihreä omena
© iStock

Punaiset omenat ovat vihreitä terveellisempiä

TOTTA

Jos terveellisyys punnitaan immuunipuolustusta vahvistavien antioksidanttien määrällä, ovat punaiset omenat terveellisempiä kuin vihreät. Ero on pieni, ja sitä paitsi kaikkia omenoita ei ole helppoa edes jakaa selkeästi punaisiin ja vihreisiin. Lisäksi terveellisten ainesosien määrä ei vaihtele vain värin vaan myös muiden tekijöiden kuten kasvuolojen mukaan. 

Keskimäärin punaisissa omenoissa on kuitenkin enemmän antioksidantteja. Toisaalta vihreissä omenoissa on tavallisesti hiukan vähemmän hedelmäsokeria ja enemmän kuitua. Laihduttajalle vihreät omenat siis sopivat punaisia paremmin.

Hedelmäopas: Ovatko kaikki hedelmät terveellisiä?

Kaikki omenat on vahakäsitelty

TARUA


On harhaluulo, että kaikki omenat käsiteltäisiin vahalla. Yhdysvalloissa ja Aasiassa tämä on tavallista, mutta Euroopassa tilanne on toinen. 

Vahauksen tarkoitus on suojata omenaa, koska poiminnan jälkeisessä pesussa omenoista poistuu niiden luontainen vaha. Kotimaisia omenoita ei pääsääntöisesti vahata, sillä siihen ei ole lyhyehköjen säilytysaikojen vuoksi mitään tarvetta. Sen sijaan ulkomailta tuoduissa ns. jouluomenoissa saattaa olla päällä kerros vahaa. 

Kotimaisetkin omenat saattavat tosin joskus näyttää siltä, kuin niissä olisi kiiltävä vahakerros. Tämä on kuitenkin omenan itsensä tuottama vahamainen suojakerros. Vahan voi myös huuhtoa pois omenoiden pinnalta, jos sitä ei halua syödä.

Huuhtominen poistaa torjunta-aineet

TARUA

Kaikista torjunta-aineista on mahdotonta päästä eroon pelkällä huuhtelulla, sillä pestisidit tunkeutuvat myös kuoren läpi. 

Eräässä tutkimuksessa verrattiin tavallisen huuhtelun tehoa verrattuna pesuun ruokasoodaliuoksella. Liuos osoittautui huomattavasti vettä tehokkaammaksi, mutta siitä huolimatta pesussa poistui vain 80 prosenttia tutkituista pestisideistä – 12 minuutin pesun jälkeen! 

Tutkijat toteavatkin, että ainoa tehokas keino poistaa torjunta-aineet on kuoria omena, mutta silloin menetetään myös valtaosa omenan sisältämistä vitamiineista.

3 vinkkiä torjunta­-aineiden välttämiseen

  1. Valitse luomuomenoita. Vältät torjunta-ainejäämät ja teollisten lannoitteiden jäämät.


  2. Suosi kotimaisia omenoita – ilmaston vuoksi. Myös kotimaisissa omenoissa voi olla torjunta-ainejäämiä, mutta määrät ovat niin pieniä, että niillä ei ole suurta merkitystä. Ilmasto sen sijaan kiittää, kun käytät lähialueen tuotteita..


  3. Kuori omena, jos et tiedä, mistä se on kotoisin. 

Kädet kuorimassa omenaa
© iStock

Kuoressa on eniten vitamiineja

TOTTA

Jos haluaa omenasta kaikki terveyshyödyt, kannattaa syödä myös kuori. Kuoressa on tutkitusti runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, ravintokuitua ja antioksidantteja. Kuorittaessa nämä hyödyt menetetään. 

Muista kuitenkin, että myös torjunta-ainejäämät, bakteerit ja lika löytyvät omenan kuoresta. Torjunta-aineilta ei voi kokonaan välttyä, mutta bakteerit ja muun lian saa pois pesemällä ja kuivaamalla omenan huolellisesti ennen sen syömistä. Lue lisää torjunta-ainejäämistä elintarvikkeissa täältä.



Omenan siemenkota
© iStock

Siemenkodan voi syödä 

TOTTA

Aivan tavallinen omena saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan sisältää 100 miljoonaa bakteeria, mikä on vain hyvä asia, koska kyseessä ovat hyvät, suolistoa vahvistavat bakteerit. 

Bakteereja on erityisesti siemenkodan ympärillä ja itse siemenissä, jotka kuhisevat bakteereja, joten siemenkodan syöminen kannattaa – siemenet tosin pitää jättää pureskelematta, koska niissä on pieniä määriä myrkyllistä amygdaliinia. 

Erityisesti vastapoimittujen luomuomenoiden bakteerikoostumus osoittautui vaikuttavaksi. Koska luomuomenoita valitsemalla voi välttyä myös torjunta-ainejäämiltä, tutkijat pitävätkin luomuomenoita erinomaisena valintana. 

Omenat ovat ilmastoystävällisiä

TOTTA

Omenankasvatuksen hiilidioksidipäästöt ovat vähäiset – ainakin jos valitsee kotimaisia satokauden omenoita. Tuontiomenoiden ilmastovaikutus voi olla 4–10 kertaa niin suuri kuin kotimaisten, mutta silti pienempi kuin eläinperäisten tuotteiden. 

Myös pakkaus vaikuttaa hiilijalanjälkeen, joten valitse mieluiten hedelmiä, joita ei ole pakattu muoviin

LUE MYÖS: Pakkaamalla oikein vähennät ruokahävikkiä

Erilaisten elintarvikkeiden hiilijalanjäljet  (kiloa CO²-ekvivalenttia kohti kiloa ruoka-ainetta) 

Naudanliha – 13,9 

Broileri – 3,2

Mansikat – 0,9

Tomaatti ja kurkku – 0,7

Appelsiini – 0,6

Banaani – 0,5

Tuonti- omenat – 0,4

Porkkanat – 0,2

Kotimaiset omenat – 0,1

Omenille voi olla allerginen

TOTTA

Useimmissa omena-allergioissa vaikuttava allergeeni on proteiini nimeltä Mal d 1. Sitä on kaikissa omenoissa, mutta hyvin erilaisia määriä, joten eri lajikkeiden allergisoivuudessa on suuriakin eroja. 

Vinkkejä omena-allergikoille 

  • Syö mieluiten juuri poimittuja omenoita. Niissä on alhaisempi Mal d 1 -pitoisuus kuin varastoiduissa. 

  • Allergeenin määrä pienenee, kun kuorit omenan. 

  • Kuumakäsittele omena. Keittäminen, paistaminen ja mikroaallot tuhoavat proteiinin.  

  • Valitse lajikkeita, joissa on vähän Mal d 1 -proteiinia, kuten Gloster ja Jonagold. 

  • Jos sinulla on koivuallergia, vältä omenoita siitepölykaudella, koska ne voivat aiheuttaa ristiallergiaa.

Omenaraaste auttaa vatsavaivoihin

TOTTA

Omenaraaste on kansanperinteen vinkki löysään vatsaan. Sitä kannattaa toki kokeilla, vaikkei siltä ihmeitä voi odottaakaan. Omenoissa on melko paljon ravintokuitu pektiiniä, joka sitoo itseensä runsaasti vettä ja voi siten tiivistää myös suolen sisältöä. 

Vettä sitovien ominaisuuksiensa vuoksi pektiiniä käytetään usein esimerkiksi marmeladien hyydyttämiseen. Omenan hyvä puoli on myös sen terveellinen bakteerisisältö, joka voi auttaa suoliston bakteereita taistelussa ripulin aiheuttanutta virusta tai bakteeria vastaan. 

Terveellisiä bakteereja on omenassa eniten siemenkodassa ja sen ympärillä, joten kannattaa tehdä omenasta (ilman siemeniä!) vaikkapa smoothie sen sijaan, että vanhan vinkin mukaan raastaisi omenan.

Omena tekee nälkäiseksi 

TARUA

Omena on tutkitusti erittäin täyttävää ravintoa. Tutkimuksessa, jossa suuri joukko koehenkilöitä sai omenan ennen lounasta, havaittiin että koehenkilöt söivät yhteensä vähemmän kuin ne koehenkilöt, jotka eivät saaneet välipalaa ennen lounasta. 

Tutkimusta laajennettiin myös kokeilemalla välipalaksi omenan sijaan omenamehua. Omenamehu ei tehnyt kylläiseksi, vaan välipalan ja lounaan yhteenlaskettu energiamäärä oli lähes yhtä suuri kuin kokonaan ilman välipalaa.

Tutkimus väittää siis aivan muuta kuin yleinen käsitys, että omenan syöminen tekee vain nälkäisemmäksi. Syy tähän voi kuitenkin olla, että omenan hedelmähapot vatsahappojen tavoin synnyttävät näläntunteen ja halun syödä. 

Vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri, sillä eräässä kylläisyysarvoja mittaavassa tutkimuksessa havaittiin, että omena sijoittui kylläisyysarvolla 200 mitta-asteikon yläpäähän. Kaikkein täyttävintä ruokaa tutkimuksessa oli peruna, jonka kylläisyysarvo oli 323.

TUTKIMUS – Omena saa syömään vähemmän


Lounas, ei välipalaa. Yhteensä:

1.024 kcal


Omena + lounas. Yhteensä:

837 kcal


Omenamehu + lounas. Yhteensä:

1.015 kcal

Lähde: National Center for Biotechnology Information

Muita lähteitä: Ruokavirasto

Artikkeli ilmestyi KUNTO PLUS -lehdessä nro 8/2020.


Saavuta tavoitteesi vuonna 2020!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Mikä sinua auttaa rentoutumaan kiireisen päivän jälkeen?


KUNTO PLUS suosittelee