E-koodeja lautasella
© iStock

Mitä E-koodit ovat?

E-koodien lukeminen ei juuri herauta vettä kielelle, ja monia lisäaineet jopa hieman pelottavat. Lue, mitä virkaa eri E-koodeilla oikeasti on lautasellasi.

maanantai 19. helmikuuta 2018 teksti Inge Eriksen

Miksi ruoka on täynnä koodeja – ja onko sillä mitään väliä?

Ne estävät ruokaa pilaantumasta ja pitävät näin ruokamyrkytykset loitolla. Ne pitävät öljyt ja nesteet yhdessä ja jauhot ilmavina. Ne syventävät niin makuja kuin värejäkin. Ne on tutkittu perusteellisesti ennen kuin ne on päästetty lähellekään lautasiamme, mutta silti ne herättävät pelkoja. Monille terveellinen ruoka tarkoittaa lisäaineettomuutta, vaikka juuri lisäaine estää pahimmillaan hengenvaarallisten bakteerien kasvun ruoassa – ja moni lisäaine on täysin luonnollinen ja esiintyy myös suoraan metsästä suuhun poimitussa marjoissa.

Ilman lisättyjä E-koodeja voi toki elää, mutta se edellyttää vaivannäköä. Jos koodikuormaansa haluaa keventää, helpoimmalla pääsee, kun syö monipuolisesti ja käyttää mahdollisimman paljon tuoreita raaka-aineita.

Asiantuntijoiden mukaan lisäaineet ovat viranomaisten ohjeiden mukaan käytettyinä täysin turvallisia: EU:ssa käytössä olevat lisäaineet ovat käyneet läpi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perusteellisen arvion, jossa on selvitetty, minkä verran ainetta voi turvallisesti nauttia päivittäin.

Lisäaineista voi kuitenkin olla joillekin käyttäjille harmia: tietyt aineet voivat aiheuttaa esimerkiksi yliherkkyysreaktioita. Myös lisäaineiden ja monien sairauksien yhteyksiä tutkitaan. Enimmäiskäytön raja-arvoja päivitetään, kun viranomaiset katsovat tutkimusnäytön riittäväksi.

Lue täältä totuus 7 väittämästä E-koodeista.

E-koodit haltuun

E-kirjain numeroiden edessä tarkoittaa, että Euroopan unioni on hyväksynyt aineen käytettäväksi elintarvikkeissa. Ensimmäinen numero kertoo, mihin käyttötarkoitusryhmään lisäaine kuuluu. Tuoteselosteissa lisäaineet ilmoitetaan ryhmänimellä sekä ja lisäaineen nimellä tai E-koodilla. 

E 100–199: väriaineet 

Antavat elintarvikkeille houkuttelevamman värin. Väriaineita käytetään niin makeissa kuin suolaisissakin ruoissa.

E 200–299: säilöntäaineet

Torjuvat bakteerien, hiivojen ja homeiden kasvua elintarvikkeissa ja pidentävät näin niiden säilyvyyttä.

E 300–399: hapettumisen­esto- ja happamuudensäätöaineet

Suojaavat elintarvikkeita hapettumiselta ja ehkäisevät näin esim. rasvojen härskiintymistä.

E 400–499: sakeuttamis­aineet

Sakeuttamis-, stabilointi- ja emulgointiaineet antavat ruoille hyvän suutuntuman: ne tekevät esim. öljystä ja vedestä tasaisena pysyvän seoksen, hyytelöittävät marmeladin sekä estävät maitotuotteiden klimppejä.

E 500–530: happamuudensäätö- aineet

Nämä hapot, emäkset ja suolat vaikuttavat ruokien makuun ja säilyvyyteen niin lakritsissa kuin sulatejuustossakin.

E 535–586: paakkuuntumisen-estoaineet

Estävät jauhemaisia ruokia paakkuuntumasta.

E 620–650: arominvahventeet

Vahvistavat elintarvikkeen omaa makua. Arominvahventeita käytetään etenkin liharuoissa.

E 901–914: pintakäsittelyaineet

Antavat esimerkiksi omenoille ­kiiltävän pinnan ja estävät makeisia takertumasta toisiinsa tuotepakkauksissa.

E 938–949: pakkauskaasut ja ponneaineet

Mm. happea, typpeä ja hiilidioksidia (E290) käytetään pakkauskaasuina esimerkiksi lihapakkauksissa, joissa on tällöin on oltava merkintä "pakattu suojakaasuun". Kaasut estävät elintarviketta pilaavien bakteerien kasvun ja pidentävät näin tuotteen säilyvyyttä ja säilyttävät myös lihan punaisen värin.

E 950–968: makeutusaineet

Makeutusaineet tuovat makeaa makua elintarvikkeisiin vähäenergiaisena vaihtoehtona sokerille. Niitä käytetään esimerkiksi juomissa ja jogurteissa.

E 999–1520: muut lisä­aineet

Edellä mainittuihin ryhmiin kuulumattomat lisäaineet.

Mitä E-koodeja sinun ruoassasi piilee?

Leikkeleet
Leikkeleet

E 250: Natriumnitriitti estää ­­­bakteerien kasvua leikkeleessä.

© iStock
Kolajuomat
Kolajuomat

E 951: Aspartaami makeuttaa kevytkolan.

© iStock
Juustot
Juustot

E 905: Parafiinikuori suojaa juustoa.

© iStock
­Suola
­Suola

E 536: Kaliumferrosyanidi estää ­suolaa paakkuuntumasta.

© iStock
Mysli
Mysli

E 330: Sitruunahappo vaikuttaa myslin makuun ja säilyttää kuivahedelmien värit.

© iStock
Marmeladi
Marmeladi

E 440: Pektiini hyytelöittää marmeladin.

© iStock
Leipä
Leipä

E 300: Askorbiinihappo (C-vitamiini) parantaa ­leipätaikinan sitkoa.

© iStock
Omena
Omena

E 901: Mehiläisvaha antaa omenalle kiiltävän pinnan.

© iStock
Vaniljajäätelö
Vaniljajäätelö

E 160a: Synteettinen beetakaroteeni antaa vaniljajäätelölle väriä.

© iStock
Viini
Viini

E 221-28: Sulfiitit estävät bakteerien ­kasvua viineissä.

© iStock
Kuivatut aprikoosit
Kuivatuta aprikoosit

E 220: Rikkidioksidi pitää kuivatun aprikoosin oranssina.

© iStock
Jauheliha
Jauheliha

E 948: Happi auttaa pakattua jauhelihaa säilyttämään punaisen värinsä.

© iStock
Jogurtti
Jogurtti

E 951: Aspartaami makeuttaa ­sokerittoman jogurtin.

© iStock
Salmiakki
Salmiakki

E 903: Karnaubavahaa käytetään salmiakkimakeisten pintakäsittelyaineena.

© iStock
Bearnaisekastike
Bearnaisekastike

E 410: Johanneksenleipäpuujauhe sakeuttaa niin bearnaisekastikkeen kuin jogurtinkin.

© iStock
Leivonnaiset
Leivonnaiset

E 500: Natriumvetykarbonaattia (ruokasoodaa) käytetään leivonnaisten nostatusaineena.

© iStock
Olut
Olut

E 290: Hiilidioksidi (hiilihappo) tuottaa kuplat olueen.

© iStock
Hedelmät
Hedelmät

E 302: Kalsiumaskorbaatti estää hapettumista ja ­­pitää hedelmien värit heleinä. 

Saavuta tavoitteesi vuonna 2018!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee