Kotimaiset omenat ovat ilmastoystävällinen valinta. Ne kasvavat taivasalla, eikä omenoita kuljeteta pitkiä matkoja ympäri maailmaa.

">
Vihreitä omenoita
Ilmaston ystävä vai vihollinen?

Kotimaiset omenat ovat ilmastoystävällinen valinta. Ne kasvavat taivasalla, eikä omenoita kuljeteta pitkiä matkoja ympäri maailmaa.

© iStock

Vihreitä valintoja myös ruokapöydässä

Tiedätkö, kuinka hyviä tai huonoja omat ruokaan liittyvät valintasi ovat ilmaston kannalta? Jos et ole ruuan ilmastovaikutuksista vielä täysin selvillä, jutustamme selviää, mitä tuotteita kannattaa suosia ja mitä välttää, jotta ilmasto kiittäisi.

torstai 25. huhtikuuta 2019 teksti I. Eriksen
 

Vihreät valinnat - hyväksi sinulle ja ilmastolle

Jos pelkkä ajatuskin ruuan ilmastovaikutusten pohtimisesta väsyttää, ei hätää, sillä jos syöt suhteellisen terveellisesti, on aterioidesi ilmastokuormitus todennäköisesti pienehkö. Terveellisellä ruualla tarkoitetaan tässä ruokavaliota, jossa syödään runsaasti kasviksia ja hedelmiä ja vain vähän lihaa. Jos olet valmis säätämään aterioitasi ilmastolle suotuisampaan suuntaan, kerromme, mitä kannattaa lisätä lautaselle ja mitä ilmastoa kuormittavia ruokia jättää pois. Esittelemme myös ilmastoystävälliset ateriat – ja kolme ilmastoa kuormittavaa ateriaa.

Ruoan tuotanto lämmittää ilmastoa 

Ruoan tuotanto lisää kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja hiilidioksidin, määrää ilmakehässä, ja vauhdittaa näin osaltaan ilmaston lämpenemistä.

Kasvihuoneilmiö


Mitä kasvihuoneilmiö tarkoittaa?

  • Maata suojaavassa ilmakehässä on luonnostaan lämpöä sitovia kasvihuonekaasuja.
  • Ilmakehä on näin kuin kasvihuoneen lasikatto: se päästää auringon lämpösäteilyä maan pinnalle ja estää osaa säteilystä heijastumasta takaisin avaruuteen.
  • Luontainen kasvihuoneilmiö luo maapallolle suotuisat elinolot, mutta ihmisen tuottaessa yhä lisää kasvihuonekaasuja ilmasto lämpenee liikaa.
  • Ilmakehään asti pääsevä auringon säteily lämmittää maan pintaa.
  • Lämmennyt maa säteilee osan lämmöstä takaisin avaruuteen. Alailmakehän kasvihuonekaasut kuitenkin estävät lämmön pääsyä pois sitomalla säteilyä itseensä.
  • Maahan saapuvasta säteilystä noin 30 prosenttia heijastuu takaisin avaruuteen.

Ilmastoystävällisempää ruokaa

Jos haluat tietää, miten muuttaa ruokavaliotasi mahdollisimman ilmastoystävälliseksi, meillä on heti alkuun masentavia uutisia: kaiken ruoan tuotanto kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa. Jopa syksyllä kotimaisesta puusta putoavan omenan matka kuluttajan hedelmäkoriin tuottaa päästöjä kuljetuksen ja pakkaamisen myötä – ellei puu satu sijaitsemaan omassa pihassa.

Ruoan osuus tavallisen ihmisen kulutuksen aiheuttamassa ilmastokuormituksessa ei ole vähäinen. SYKE:n vuoden 2017 raportin mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä jopa noin 70 prosenttia muodostuu kotitalouksien kulutuksesta, ja Luonnonvarakeskuksen mukaan kulutuksen ilmastovaikutuksesta ruoan tuotanto ja kulutus muodostavat nykyisellään jo viidenneksen.

Paljon on onneksi tehtävissä. ­Oikeilla kulutusvalinnoilla voi tutkimusten mukaan jopa puolittaa ruokavalionsa ilmastovaikutukset. Eikä siinä kaikki: ympäristölle ystävällinen ruoka on myös hyväksi terveydelle. Tärkein tekijä syömistensä ilmastotuunauksessa on nimittäin kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa.

Jos kasvissyöjäksi ryhtyminen on koskaan kiinnostanut, nyt siihen on siis entistä parempi motivaattori, kun ruokavaliosta jää pois eniten ilmastoa kuormittava osuus eli liha. Jos ruokavalionsa haluaa ja jaksaa muuttaa mahdollisimman ympäristöystävälliseksi, vegaaniruokavalio on ekoteoista ekoin. Siinä pois jäävät kaikki eläinperäiset tuotteet eli lihan lisäksi esimerkiksi munat ja maitotuotteet. Jos ­lihasta luopuminen ei tule kuuloonkaan, myös kevyemmillä toimenpiteillä on paljonkin merkitystä. Ruoka­valiosta voi esimerkiksi jättää pois eniten kuormittavan naudanlihan ja syödä edelleen broileria ja sianlihaa tai pitää jatkossa viikossa yhden tai useamman kasvispäivän. 

Eläinperäinen ruoka tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ja kuormittaa siten ilmastoa kasviperäistä ruokaa enemmän monestakin syystä. Ensinnäkin eläinten rehutuotanto vie merkittävän osan peltoalasta – Suomessa noin 70 prosenttia. Maailmanlaajuisesti maanviljely kuluttaa myös valtavasti vettä, josta merkittävä osa kuluu eläinten rehun viljelyssä. Myös lannoitteet lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi päästöjä aiheutuu lämmityksestä sekä eläinten ja elintarvikkeiden kuljetuksesta ja säilytyksestä.

Päästöjä pölähtelee myös eläimistä itsestään, etenkin lehmistä ja muista märehtijöistä. Niiden ruoansulatusprosessissa muodostuu metaania, joka sitoo lämpöä tehokkaasti ja edistää näin ilmaston lämpenemistä. Yksi lehmä röyhtäilee metaania noin 500 litraa päivässä. Lehmät myös elävät tyypillisesti pidempään kuin muut metaania tuottavat märehtijät, ja niitä on maailmassa arviolta yli miljardi. Naudanlihassakin on tosin eroja ilmastovaikutusten suhteen: jos liha on peräisin maidontuotantoon käytetyistä eläimistä, tällaisen yhdistetyn maidon- ja lihan tuotannon ilmastovaikutus on noin kolmanneksen pienempi yksinomaan lihakarjan tuotantoon verrattuna. Kotimaisesta naudanlihastamme noin 80 prosenttia on peräisin yhdistetystä maidon- ja lihantuotannosta. Vaikka suomalaiset naudat päästelevät metaania siinä missä brasilialaiset kollegansa, Suomessa naudanlihan ilmastovaikutuksia pienentää lisäksi se, että kotimainen nauta syö enimmäkseen kotimaista nurmea, eikä rehun tuotanto aiheuta näin esimerkiksi metsien katoa rehusoijaviljelmien tieltä. WWF:n kestäviin valintoihin opastavan Lihaoppaan mukaan kotimainen luomu- ja luonnonlaidunnauta ovat ympäristön kannalta parhaat valinnat.

 

9 ilmastoystävällistä ateriaa

Liha maittaa Suomessa

Onko omalla lihankulutuksella tai sen vähentämisellä silti loppujen lopuksi vaikutusta mihinkään? Vastaus on yksinkertaisesti kyllä. Ilmastokuormitus eli hiilijalanjälki mitataan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.). Sitran mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10,3 CO2-ekv-tonnia vuodessa. Tästä ruoan osuus on 2,1 tonnia eli 20 prosenttia. Ruoan kuormituksesta 560 CO2-ekv-kiloa eli noin 27 prosenttia tulee yksin punaisesta lihasta. Jos mukaan lasketaan vielä juusto (350 kg) ja muut maitotuotteet (270 kg) saadaan tulokseksi jo 1 180 kg eli 56 prosenttia ruoan osuudesta.

Naudanlihan kulutus ei ole Suomessa silti vähentynyt. Luonnonvarakeskuksen mukaan naudanlihaa syötiin Suomessa vuonna 2017 keskimäärin 19,4 kiloa henkeä kohti, noin prosentin enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä lihaa kului 81 kiloa henkeä kohti. Lihan käytön vähentäminen kuitenkin kiinnostaa: esimerkiksi WWF:n teettämässä tutkimuksessa jopa 40 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa vähentää ruokavalionsa ilmastovaikutuksia panostamalla kasvispainotteiseen ruokaan. Myös esimerkiksi Puolustusvoimat ilmoitti vuonna 2018 lisäävänsä kasvisaterioiden osuutta varusmiesten ruokailussa, ja Helsingin kaupunki pohtii lihan ja maitotuotteiden käytön puolittamista.

Tammikuussa 2019 37 tutkijan ryhmä julkaisi lääketieteellisessä Lancet-lehdessä raporttinsa, jossa kuvattiin, millaisilla ruokavalinnoilla voitaisiin sekä jarruttaa ilmaston lämpenemistä, estää miljoonia ennenaikaisia kuolemia sekä tehdä ruoan tuotannosta kestävämpää. Tutkijoiden mukaan tämä edellyttäisi muun muassa lihan ja sokerin kulutuksen puolittamista sekä hedelmien, kasvisten, palkokasvien ja pähkinöiden käytön tuplaamista. Käytännössä jokainen maapallon asukas saisi syödä esimerkiksi punaista lihaa enintään 14 grammaa päivässä.

Lihan käytön vähentämisen puolesta puhuvat myös terveystekijät. Runsaan punaisen lihan käytön tiedetään lisäävän suolistosyövän riskiä, ja Suomessa Ruokavirasto (entinen Evira) suosittaakin tällä hetkellä syömään punaista lihaa ja lihavalmisteita enintään 500 grammaa viikossa.

Lihansyönnin vähentämisen tuskaa voi helpottaa se, että vaihtaa liha-aterioita kala-aterioihin. Ahdin antimissa on kuitenkin eroja ilmastovaikutusten suhteen. Pääsääntöisesti kalan ympäristövaikutukset ovat sitä pienemmät, mitä lähempää se tulee. Kotimaiset järvikalat, silakka, silli ja kirjolohi ovat hyviä valintoja. Kalaostoksilla valintoja helpottaa myös kestävän kalastuksen MSC-sertifikaatti sekä WWF:n Kalaopas.

 

7 ilmastopahista

Ilmastopahikset


© iStock

7 ilmastopahista

  • Naudanliha - Lehmien ruoansulatus tuottaa metaanipäästöjä, ja rehun tuotantoon tarvitaan runsaasti maata ja lannoitteita.
  • Riisi - Riisin viljely tuottaa runsaasti kasvihuonekaasu metaania ja kuluttaa myös suuria määriä vettä.
  • Pakastekala - Pakastaminen kuluttaa energiaa. Parempia valintoja ovat kotimainen luonnon- ja kasvatettu kala.
  • Juusto - Juustossa käytettävän lehmänmaidon tuotanto kuormittaa samoin kuin naudanlihan.
  • Kotimaiset kasvihuonetomaatit - Kasvihuoneen käyttämä energiamuoto ratkaisee ilmastokuormituksen suuruuden.
  • Katkaravut - Katkarapujen pyynti kuluttaa polttoainetta – viljellyt simpukat vievät voiton.
  • Voi - Eläinperäisen voin tuotanto rasittaa ympäristöä huomattavasti kasviöljyjä enemmän. 

Vihreämpää proteiinia

Jos ruokavaliosta jätetään tyystin pois liha, maitotuotteet ja kala, tarvitaan tilalle korvaavia proteiinin lähteitä. Kasvikunnan proteiinit, kuten linssit, kikherneet ja valkoiset ja ruskeat pavut, kuormittavat ilmastoa jopa 50 kertaa naudanlihaa vähemmän. Palkokasvit sisältävät proteiinin lisäksi kylläisyyttä antavaa kuitua. Jos palkokasvit ovat uusi tuttavuus, niihin voi totutella vähitellen lisäämällä esimerkiksi papuja salaatteihin, keittoihin ja pataruokiin. Lisää ideoita saat myös resepteistämme sivulta 22.

Proteiinin lisäksi tarvitaan hiilihydraattia, ja sen lähteenä vanha kunnon peruna on ilmastovaikutuksiltaan lyömätön sekä pastaan että etenkin riisiin verrattuna. Kotimainen peruna tulee läheltä, mikä säästää kuljetuksen päästöjä, ja sen tuotanto kuluttaa vähemmän vettä ja energiaa kuin riisin ja pastan tuotanto.

Hiilihydraattien joukosta surkeimmin ilmastovaikutuksiltaan ­pärjää riisi, joka kuormittaa ilmastoa moninkertaisesti perunaan nähden. Riisin viljelyyn tarvitaan valtavasti vettä, ja siinä vapautuu myös runsaasti metaania. Riisiä parempi valinta on pasta, jonka ilmastovaikutus on noin kolme kertaa pienempi kuin riisin. Täysjyväversiona pastasta saa eniten elimistön kaipaamaa kuitua.

Ilmastovaikutuksiltaan kepeitä ovat myös tuoreet hedelmät ja kasvikset – niille ei tarvitse kasvattaa erikseen rehua eikä niiden esikäsittelyyn kulu juuri ylimääräistä energiaa. Niiden joukossa on kuitenkin niin jyviä kuin akanoitakin.

Parhaita valintoja ovat mahdollisimman läheltä tulevat avomaalla kasvavat kasvikset sekä etenkin metsistä kerättävät ja itse kasvatetut marjat ja hedelmät. Niitä ja esimerkiksi perunoita, porkkanoita, sipuleita, kaaleja ja juureksia voi popsia hyvillä mielin niin paljon kuin haluaa. Rouskuvien kasvisten ja juuresten etuna esimerkiksi lehti­vihanneksiin verrattuna on myös hyvä säilyvyys, mikä auttaa vähentämään ruokahävikkiä. 

 

3 ilmastoa kuormittavaa ateriaa

Kausiajattelu kunniaan

Ilmastoystävällisessä ruokavaliossa yksi tärkeä tekijä on suosia läheltä tulevaa kulloisenkin satokauden ruokaa, jonka tuottamiseen ja kuljettamiseen kuluu mahdollisimman vähän päästöjä tuottavaa energiaa. Kesällä kannattaa pakastin täyttää kotimaisilla marjoilla ja jättää talvella toiselta puolen palloa rahdatut marjat vähemmälle. Lisää vinkkejä kauden tarjonnan hyödyntämiseen saa verkosta tilattavasta Satokausikalenterista sekä KUNTO PLUSsan kausiruoka­oppaasta.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että kaikki lentäen tuodut tuotteet kannattaa jättää vähemmälle niiden ilmastoa raskaasti kuormittavan kuljetusmuodon vuoksi. Mitä ­kauempaa ruoka lennätetään, sitä enemmän sen matkan aikana syntyy ilmastoa lämmittäviä päästöjä. Laivaus on kuljetusmuodoista ympäristöä vähiten kuormittavin, rekkarahtaus on näiden kahden välimaastossa. Näin esimerkiksi trooppiset herkut, kuten appelsiinit ja banaanit, eivät olekaan ilmastopahiksista suurimpia, sillä ne saapuvat kaukomailta tyypillisesti laivalla valtavina erinä, jolloin kasvihuonekaasupäästöt yhtä hedelmää kohden jäävät suhteellisen pieniksi.

Tuontituotteiden alkuperästä kannattaakin rohkeasti kysyä hevi-osaston myyjältä sekä miettiä toisaalta myös omia kuljetuspäästöjä kaupan ja kodin välillä. Kauppareissujen taittaminen kävellen tai pyörällä auton sijaan on paitsi päästötön, myös terveellinen tapa liikkua. Mitä ikinä kaupasta tuokin, se kannattaa myös käyttää. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain yhteensä noin 120–160 miljoonaa kiloa, mikä vastaa noin 100 000 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Syömisten ja kauppalistojen suunnittelu, ruoan oikea säilytys ja tähteiden hyödyntäminen auttavat minimoimaan hävikin.

Hevi-osastolla kuluttajaa voi askarruttaa, onko kotimainen kasvis aina ilmastoystävällisempi valinta, kun talvisaikaan tarjolla on niin Espanjan auringossa kypsyneitä kaukaa matkanneita tomaatteja kuin kotimaisia kasvihuonetomaattejakin. Kotimaisen kasvihuonekasviksen ilmastokuormitus riippuu suurimmalta osiin kasvihuoneen lämmitykseen käytetystä energiamuodosta. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetulla sähköllä lämpiävän kasvihuoneen tomaatti todennäköisesti jää espanjalaisen tomaatin varjoon, mutta uusiutuvaa energiaa hyödyntävän kasvihuoneen tuote voi päästä hyvinkin tasoihin ja alittaakin tuontikasviksen ilmastokuormituksen. Aina on hyvä myös muistaa, että kasvispainotteinen ruoka on joka tapauksessa ympäristön ja terveyden kannalta hyvä valinta. Erityisen ilmastoystävällistä – sekä huokeaa ja terveellistä – popsittavaa ovat juurekset, joita kannattaa hyödyntää satokauden mukaan.

Kyytipojaksi ehdottomasti paras – ja halvin – vaihtoehto on hanavesi. 

Näin se käy

Jos informaatiota tulee jo ähkyksi asti ja ilmastoahdistus vain kasvaa, näillä perusperiaatteilla pääsee jo pitkälle:

  • Syö vähemmän lihaa ja vähennä etenkin naudanlihan käyttöä.
  • Syö vähemmän maitotuotteita.
  • Syö enemmän kasviksia.

”Vihreät valinnat kunniaan” kuuluu yksi KUNTO PLUS -teeseistäkin. Sen mukaisesti keskitymme entistä enemmän resepteissä ja muussa tarjoamassamme sisällössä ympäristöystävällisiin valintoihin – arjen ehdoilla. Herkullisten kasvisruokien rinnalla mukana on siis jatkossakin ohjeita lihaa ja maitotuotteita sisältäviin aterioihin helpottamaan joka kokin elämää.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2019!

Ehkä sinua kiinnostaa...

Haluaisitko eroon kuukautisista?


KUNTO PLUS suosittelee