Millainen vartalo on paras voima-harjoitteluun?
Syväkyykky on varmasti helpompi, jos jalat ovat lyhyet, vai mitä? Kysyimme lihasfysiologian asiantuntijalta, onko vartalotyypillä väliä voimaharjoittelun kannalta.
Syväkyykky on varmasti helpompi, jos jalat ovat lyhyet, vai mitä? Kysyimme lihasfysiologian asiantuntijalta, onko vartalotyypillä väliä voimaharjoittelun kannalta.
Esimerkiksi kontakti-lajeissa on hyvä olla pitkä ja lihaksikas, kun taklaa vastustajaa, kun taas laukkakisoissa hevosen selässä kannattaa olla sirorakenteinen jockey, mutta juuri lihaskunto- eli voimaharjoittelun osalta ei ole mitään yksiselitteistä vastausta.
Urheilufysiologit ja muut tutkijat ovat tieteellisissä tutkimuksissa tarkastelleet eri vartalotyyppejä magneettikuvauslaitteessa, eikä esimerkiksi pituuden ole todettu liittyvän siihen, kuinka hyvin lihasmassa rakentuu.
Lyhyt ihminen, joka kasvattaa lihasmassaa esimerkiksi 14 prosenttia ruumiinpainostaan, voi kuitenkin näyttää hyvin erilaiselta kuin vaikkapa 20 senttimetriä pidempi henkilö samalla prosentuaalisella tuloksella, sillä lyhyessä ihmisessä lihasmassa ikään kuin pakkautuu joka suunnassa pienempään tilaan. Siksi lyhyempien ihmisten voi olla pitkiä helpompi treenata itselleen selvästi erottuvia kiinteitä lihaksia.
Lihaskuntoa voi – ja kannattaa – treenata vartalotyypistä riippumatta.
Monet kehonrakentajat ovatkin melko lyhyitä ja voivat näyttää timmimmältä kuin pidemmät kilpailijansa, vaikka lihasmassan prosenttiosuus painosta olisi molemmilla sama. Kyse on siis pitkälti mittasuhteista ja ulkonäöstä.
Voisi ehkä myös ajatella, että lyhyellä painonnostajalla on jossakin suhteessa hieman helpompaa, koska hänen on nostettava painoa huomattavasti lyhyempi matka kuin pitkien nostajien – mutta toisaalta myös hänen kätensä ovat tyypillisesti lyhyemmät kuin pitkillä kilpailijoilla.
Vaikka suorituskyky ja pituus ovat jossain määrin yhteydessä toisiinsa, se ei ole mikään suora yksi yhteen -suhde, jonka perusteella voitaisiin tieteellisesti sanoa, että lyhyys olisi automaattisesti etu.
Myös kaksi samanpituista urheilijaa saattaa huomata poikkeavansa toisistaan siinä, kuinka paljon lihasmassaa he voivat kerryttää ja miten he suoriutuvat painoharjoituksista, koska näihin asioihin vaikuttavat niin monet tekijät.
Yksi niistä on perimä, joka määrittää, millaisia lihassyitä meillä on.
Ihmisillä on nimittäin olemassa kahdenlaisia lihassyitä: I-tyypin lihassyyt tekevät ihmisestä paremman kestävyyslajeissa, kun taas II-tyypin lihassyyt sopivat hyvin nopeutta ja voimaa vaativiin räjähtäviin suorituksiin. Ihmisillä, joilla on syntyessään runsaasti II-tyypin lihassyitä, on pituudestaan riippumatta muita paremmat mahdollisuudet rakentaa lihaksia.
Lue myös: Harjoitusvasteen erot: Miksi treeni ei tehoa kaikkiin samalla tavalla
Toinen asia, joka vaikuttaa merkittävästi lihasten kasvuun ja suorituskykyyn, ovat hormonit – mikä valitettavasti tiedetään liiankin hyvin myös doping-rikkomusten puolelta.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että lihaskuntoharjoittelusta on terveydellistä hyötyä ihan kaikille vartalo- ja lihassyytyypeistä riippumatta.
ASIANTUNTIJA: Etelä-Tanskan yliopiston lihasfysiologian ja biomekaniikan tutkimusyksikön professori P. Aagaard