Närästys ja happamat röyhtäykset ovat raskauden ikäviä seuralaisia. Miksi raskaana ollessa närästää ja mitä sille voi tehdä?
OLETKO RASKAANA – JA NÄRÄSTYS VAIVAA? Raskauden viimeisellä kolmanneksella monelle tulee närästystä. Se on ikävä vaiva, mutta onneksi tilapäinen närästys on vaaratonta.
Kun on juuri saanut kampeuduttua pöydästä ison vatsansa kanssa ihanan aterian jälkeen, ilo himmenee, kun närästys alkaa korventaa ruokatorvea. Jos asiasta yrittää hakea hyviä puolia, niin närästys ja happamat röyhtäykset ovat vaarattomia. Valitettavasti useimmat joutuvat kärsimään niistä varsinkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.
Raskaana ollessa todellakin närästää ja tulee happamia röyhtäyksiä yelisemmin kuin muuten. Närästys voi vaivata koko raskauden ajan mutta yleisintä se on viimeisten kolmen raskauskuukauden aikana.
Yhdysvaltain terveysviraston (NIH) mukaan närästys on yleisimpiä ruuansulatusoireita, jota esiintyy noin 17–45 prosentilla raskaana olevista. Tutkimusten mukaan 22 % raskaana olevista kärsii alkuraskauden aikana närästyksestä, 39 % toisella kolmanneksella ja 60–72 % viimeisen kolmanneksen aikana, ja erään yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jopa 80 %.**
Närästys tuntuu polttelulta ja siltä kuin ruokatorvessa, pallean yläosassa tai kurkussa olisi syövyttävää happoa. Joskus närästys tuntuu kipuna. Närästys ja happamat röyhtäykset ovat inhottava, vaikkakin yleensä vaaraton vaiva. Närästys johtuu siitä, että vatsahappoja nousee ylös ja ne kirvelevät ruokatorvessa (Varsinainen refluksitauti johtuu käytännössä aina ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta).
Raskauden viimeisellä kolmanneksella vatsahapot nousevat ylös, koska kohtu yltää siinä vaiheessa aina rintalastaan saakka, jolloin keuhkoilla ja mahalaukulla on ahdasta.
Jos raskauden aikana närästää muulloinkin kuin ruuan jälkeen, todennäköisin syy on relaksiini, joka löystää kaikkia sidekudoksia raskauden ja imetyksen ajan, tai progesteroni. Kyseisten hormonien tuotanto kasvaa raskauden aikana pehmittämässä ja löystyttämässä kudoksia, jotta sikiö mahtuisi kasvamaan. Sivuvaikutuksena myös ruokatorven alaosan sulkijamekanismi löystyy. Hormonitoiminnan vuoksi raskauden aikana närästää.
22 % kärsii alkuraskauden aikana närästyksestä, toisella kolmanneksella närästys vaivaa 39 % ja viimeisellä kolmanneksella 60–72 %.
Ei ole mitään varmaa tapaa täysin ehkäistä närästystä raskauden aikana. Refluksin eli vatsahappojen takaisinvirtauksen ja siitä seuraavan närästyksen todennäköisyyttä voi kuitenkin vähentää. Närästystä voi pyrkiä hillitsemään seuraavilla toimilla:
Vähäinen närästys on tuttu ja onneksi väliaikainen vaiva raskausaikana. Ongelmaa voi myös lievittää seuraavilla keinoilla:
Kyllä, ilman reseptiä myydään närästyslääkkeitä, jotka eivät imeydy ruoansulatuskanavasta. Niiden vaikuttavat aineet ovat mahan sisältöä neutraloivia antasideja. Myös limakalvoa suojaavasta sukralfaatista imeytyy vain 2 %.
Jotkin lääkkeet taas voivat pahentaa närästystä. Katso seuraavasta:
Jos närästys vaivaa usein, eikä lääkkeettömistä keinoista ole apua, apteekista ilman reseptiä saatavat antasidit, jotka neutraloivat mahahappoja – kauppanimeltään esim. Rennie, Balacid, Galieve, Gaviscon ja Reduflux, sopivat käytettäväksi myös raskauden aikana.
Mahahapon eritystä hillitsevistä lääkkeistä raskauden aikana voi käyttää omepratsolia (ilman reseptiä nimellä Somac) tai esomepratsolia (Esomeprazol) ja oikein hankalissa tapauksissa erityisluvalla reseptillä myös ranitidiinia (H-2-salpaaja).
Raskaana olevan kannattaa aina varmistaa apteekissa, että lääkettä sopii käyttää raskauden aikana. Uusien lääkkeiden sopivuus kannattaa vahvistaa lääkäriltä.
Aspiriinia eli asetyylisalisyylihappoa, ibuprofeenia tai diklofenaakkia ei pidä käyttää, jos kärsii närästyksestä. Tulehduskipulääkkeitä ei ylipäätään pidä käyttää raskaana ollessaan – kipuun ja kuumeeseen käy raskausaikana parasetamoli. Terveyskirjasto.fi kertoo lisää lääkkeistä ja raskaudesta.
Asiantuntija: kätilö M. Holm