Psykologi Kisser Paludan auttaa työkseen muita rakentamaan ja vahvistamaan itsetuntoaan, mutta miten hän pitää huolta omasta henkisestä hyvinvoinnistaan? Psykologi listasi 7 itsetunnon vahvistamisen työkaluaan, joita jokainen voi kokeilla myös omassa arjessaan.
KISSER PALUDAN on psykologi, kirjailija, opettaja, luennoitsija ja podcast-juontaja.
”Mitä minä nyt sillä tavalla menin sanomaan?” ”Kyllä kuka tahansa muu osaisi tämän paremmin kuin minä!” Itseä vähättelevien ja syyttelevien ajatusten virratessa mieleen voi olla vaikea kyseenalaistaa niiden viestiä ja puolustaa omaa omanarvontuntoa. Miten omaa itsetuntoa voisi tukea?
Psykologi Kisser Paludan on työssään perehtynyt itsetunnon vahvistamiseen – hän on myös muun muassa kirjoittanut aiheesta kirjoja ja järjestänyt itsetunnon ja -tuntemuksen kehittämiseen keskittyviä retriittejä.
Itsetuntoa nakertavat ajatukset eivät ole kuitenkaan vieraita ammattilaisellekaan, ja Paludan keskittyykin päivittäin tietoisesti kehittämään myös omaa itsetuntoaan.
Hän jakaa alla 7 työkalua, joiden avulla hän vahvistaa itse omanarvontuntoaan – ja joita jokainen voi kokeilla myös omassa elämässään.
”Jooga on minulle henkistä treeniä – ei vain kehon vahvistamista. Siinä on pysyttävä haastavissa ja joskus epämukavissakin hetkissä pakenematta – aivan kuin muussakin elämässä. Vaikeiden tilanteiden hyväksyminen vahvistaa minua henkisesti ja auttaa luomaan myös yhteyttä omaan itseeni.”
”Aloitan aamuni meditoimalla pitkään – istun hiljaisuudessa tunnista puoleentoista tuntia. Sen avulla pääsen lähemmäs sisinstäni. Emme aina ole kovin hyvin läsnä itsellemme ja ajatuksillemme vaan pyrimme pakenemaan itseämme. Meditoidessani minusta tulee kuin itselleni läsnä oleva ystävä. Meditaation luoman läsnäolon myötä olen myös päivän aikana herkempi huomioimaan, alkavatko ajatukseni kääntyä negatiiviseen ja tuomitsevaan suuntaan, jolloin voin myös ohjata niitä takaisin rakkaudellisemmalle polulle.”
”Kirjoittaminen tekee hyvää itsetunnolleni, sillä silloin priorisoin jotain itselleni tärkeää. En aina tiedä, mihin kirjoittaminen johtaa, eikä päämäärä olekaan siinä tärkeintä – olennaista on omista ajatuksista kirjoittamisen terapeuttinen vaikutus. Kun tekstit välillä rakentuvat kokonaiseksi kirjaksi, se tuntuu todella merkitykselliseltä – että voin sillä tavoin antaa oman panokseni ja luoda yhteisöllisyyttä elämän vaikeiden tunteiden ympärille.”
”Ystävien kanssa keskustelu on arkeni pelastus. Meillä on Facebookissa viestiryhmä kahden ystäväni kanssa, ja kirjoitamme päivittäin toisillemme niin suurista kuin pienistäkin asioista, tärkeistä ja vähemmän tärkeistä. Saan voimaa ja luottamusta siitä, kun tiedän, että he tulevat aina kuulumaan elämääni.”
”Itsetunto vahvistuu, kun jaamme tunteitamme muiden kanssa. Näin luomme yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kokemusta siitä, että tunnistamme samoja elämän haasteita. Tunnemme olevamme vähemmän vääränlaisia.”— Psykologi Kisser Paludan
”Tämä on elämäni merkityksellisin kirja. Se sisältää yhden oppitunnin vuoden jokaiselle päivälle ja kuvaa hyvin selkeästi, kuinka voi saada enemmän rakkautta elämäänsä. Kirja muistuttaa minua siitä, kuka olen, ja vahvistaa siten itsetuntoani.”
”Luen ja kuuntelen usein kiitollisuusrukoustani. Se on 1,5 sivun pituinen teksti, jonka olen itse kirjoittanut ja äänittänyt. Kiitän siinä kaikesta, mitä minulla on elämässäni. Kiitän myös siitä, mitä minulla ei ole ja mitä voisin toivoa lisää. Sanat kantavat energiaa – ne luovat todellisuutta. Kiitollisuusrukouksen avulla saan tunteen, että elämäni on jo nyt kunnossa. Se on melkein kuin lääkettä sanojen muodossa.”
”En usko, että voimme selviytyä kaikesta yksin. Pohjoismaissa tyypillistä on itsenäisyyteen nojaava ajattelu, että ongelmat voidaan ratkaista ilman muiden apua. Tarvitsemme kuitenkin toisiamme. Haen apua vaihtelevasti tarpeen mukaan. Se voi olla esimerkiksi terapiaa tai hengitysharjoituksia. Kyky vastaanottaa apua muilta liittyy läheisesti siihen, kuinka hyvä itsetunto on – siihen, tunteeko olevansa avun arvoinen. Koin pitkään suurta surua, ja koin sen rakkautena itseäni kohtaan, että pystyin tuossa vaiheessa auttamaan itseäni erilaisilla hoitomuodoilla.”
ASIANTUNTIJA: Psykologi Kisser Paludan