Perfektionismi voi olla ihmistä hallitessaan vaarallinen voima. Mutta yhtä hyvin se voi olla tehokas eteenpäin ajava tekijä. Psykologin mukaan perfektionismia täytyy vain osata hyödyntää terveellä tavalla.
PERFEKTIONISMI tulee selvästi esiin, kun ihminen joutuu vaikkapa pitämään häissä juhlapuheen tai tärkeän esityksen työpaikalla.
Perfektionistia voi ajaa eteenpäin kaksi eri asiaa: Ilo siitä, että on paras. Tai pelko siitä, ettei ole.
Otetaan esimerkiksi juhlapuhe jonkun läheisen häissä tai tärkeä esitys töissä.
Mietitkö viimeisinä minuutteina juuri ennen puhetta tai esitystä adrenaliinin hyökyessä elimistössä, että nyt puheen on oltava juuri täydellinen?
Vai oletko kylmän hien peitossa ja pelkäät epäonnistuvasi?
Oma suhtautumisesi perfektionismiin määrittää, kumpi vaihtoehdoista pätee omalla kohdallasi.
”Perfektionisti on asettanut itselleen hyvin tiukat vaatimukset, jotka hänen on täytettävä. Se ei sinänsä ole ongelma, jos ei ole liian ankara itseään kohtaan. Mutta jos itseään ruoskii ankarasti, täydellisyyden tavoittelusta tulee vahingollista”, psykologi Lise August sanoo.
Tämä testi antaa osviittaa siitä, miten suuri perfektionisti olet.
Perfektionismi voi joskus johtaa haitallisempiin ilmiöihin, kuten masennukseen, ahdistukseen, pakkoajatuksiin eli OCD:hen, huijarisyndroomaan, loppuunpalamiseen ja stressiin.
Siksi perfektionismia on tärkeää pystyä hyödyntämään terveellä tavalla, joka auttaa saavuttamaan tavoitteita elämässä ja antamaan innostusta asioiden tavoitteluun, mutta niin, ettei samalla ruoski itseään hengiltä omalla kriittisyydellään.
Onko täydellisyyden tavoittelussa sitten mitään hyvää? Kyllä vain!
Perfektionisti osaa kiinnittää huomiota yksityiskohtiin ja on sinnikäs ja vastuuntuntoinen. Tämä auttaa solmimaan toimivia sosiaalisia suhteita ja viemään läpi erilaiset projektit kunnialla olipa kyse sitten remontista tai lomamatkasta.
”Kovat vaatimukset ovat ok niin kauan kuin ne toimivat motivaation lähteinä, etkä ruoski itseäsi, jos et saavuta tavoitteitasi.”— psykologi Lise August
Perfektionismin terveelle muodolle on tyypillistä, että se ajaa eteenpäin elämässä ja auttaa saavuttamaan asioita ja kehittymään.
”Terve perfektionismi yhdistyy hyviin saavutuksiin, elämäniloon ja elämänlaatuun”, psykologi August toteaa.
Tämä erottaa terveen perfektionismin epäterveestä täydellisyyden jahtaamisesta. Siinä kaikki voimat käytetään virheiden ja epäonnistumisten välttelyyn.
”Jos nämä kaksi tyyppiä lähtevät maratonille, terve perfektionisti voittaa. Epäterve perfektionisti ei millään jaksa loppuun asti”, August sanoo.
Epäterve perfektionisti ei keskity kasvuun ja kehitykseen vaan välttelemään kaikkea, mikä voi mennä pieleen.
”Pelkkä ajatuskin virheen tekemisestä on syvästi epämiellyttävä. Jos on jo tehnyt virheen, itselleen ei voi antaa anteeksi, koska mitä muutkin silloin ajattelevat. Epäonnistuminen tuntuu niin häpeälliseltä, että ihminen voi soimata itseään siitä hyvästä vielä pitkään sen jälkeenkin” psykologi sanoo.
Tällainen käytös voi olla muista luotaantyöntävää. Joka kerta, kun saavuttaa tavoitteen, on heti asettamassa uutta päämäärää, joten tällainen ihminen ei koskaan rentoudu.
”Muut näkevät, että tuomitset virheet jyrkästi – sekä omat että muiden. Et ole koskaan vain tavallinen ihminen, ja se tekee sinusta muiden silmissä uuvuttavan”, August sanoo.
Onneksi ihmiset voivat muuttua. Jopa hirvittävän kriittinen perfektionisti, jolle ykkösenä oleminen on aina elämän ja kuoleman kysymys, voi muuttaa omaa ajatteluaan.
”Perfektionismi itsessään ei ole haitallista, mutta siinä olisi syytä pyrkiä asteikon terveempään päähän, jossa täydellisyyden tavoittelu ei virheen sattuessa vahingoita omaa itsetuntoa ja itseymmärrystä”, August toteaa lopuksi.
Tällaista rakentavaa perfektionismia voit harjoitella esimerkiksi näiden psykologin toimivien ja silmät avaavien neuvojen avulla.
ASIANTUNTIJA: psykologi Lise August