Mitä on gaslighting?
Oletko kuullut termin gaslighting? Lue täältä, mitä se tarkoittaa, ja miten kaasuvalottaja puhuu ja toimii.
GASLIGHTING – Voi olla vaikea pitään pintansa, jos joutuu kaasuvalotuksen kohteeksi.
© iStock
Gaslighting eli kaasuvalotus on tahallisen henkisen väkivallan muoto, joka on syytä ottaa vakavasti.
Mitä merkkejä on syytä tarkkailla, jos epäilee olevansa gaslightingin eli kaasuvalotuksen uhri? Tarkista täältä, niin tunnistat gaslightaajan juonet! Anname esimerkkejä siitä, miten kaasuvalottaja yrittää hämätä uhriaan, että et mene lankaan, jos sinua yritetään kaasuvalottaa.
Jos haluat tietää, mitä gaslighting on tai epäilet, että sinua yritetään kaasuvalottaa, lue eteenpäin!
1 Mitä on gaslighting?
Gaslighting eli kaasuvalotus tarkoittaa tietoista valehtelemista, asioiden vääristelyä ja manipulointia. Kyseessä on henkisen väkivallan muoto, jonka tarkoituksena on vahingoittaa ja hämmentää jotakuta saamalla hänet uskomaan, etteivät hänen kokemuksensa ole totta.
2 Mikä on kaasuvalotuksen eli gaslightingin tavoite?
Kun joku kaasuvalottaa, hän tekee sen saadakseen toisen ihmisen valtaansa ja murtaakseen hänet vähitellen henkisesti.
Kaasuvalotuksen eli aivopesun tuntomerkeiksi määritellään psykologiassa muun muassa se, että se tapahtuu pitemmän ajan kuluessa ja että tekijä pyrkii todistettavasti ainakin jossain määrin vahingoittamaan toista ja murtamaan tämän uskon omiin havaintoihinsa ja kokemuksiinsa.
Miten gaslighting tapahtuu?
Kaasuvalottaja pyrkii tahallaan murtamaan uhrinsa psyyken. Kaasuvalottaja voi vetää keskustelussa esiin olemattomia pikkuseikkoja tai valheita vain hämmentääkseen uhriaan. Kaasuvalottaja saattaa myös esittää perättömiä väitteitä tai kyseenalaistaa uhrinsa muistikuvia.
3 Tekeekö kaasuvalottaja gaslightingia tahallaan?
Kyllä. Kaasuvalotus on aina tahallista. Jos vaikka riidan tiimellyksessä erehdyt perustelemaan omaa näkökantaasi seikoilla, jotka eivät ole täysin todenmukaisia, et vielä yritä kaasuvalottaa.
Gaslighting ei tapahdu sattumalta. Se on aina pyrkimys, joka saa kohteessa aikaan syyllisyyden ja häpeän tunteita sekä epävarmuuden siitä, missä määrin hän voi enää luottaa omiin käsityksiinsä asioista.
4 Miksi ihmiset tekevät gaslightingia?
Jotkut käyttävät kaasuvalotusta järjestelmällisesti kaikissa ihmissuhteissaan. Näin käy varsinkin silloin, jos on lapsena kokenut vaikeita traumoja ja jos siten on syntynyt häiriintynyt kiintymyssuhde tai parisuhdetaidot ovat jääneet heikoiksi. Näin voivat toimia myös kaltoin kohdellut tai persoonallisuushäiriöiset ihmiset.
5 Mistä gaslightingin tunnistaa?
Esimerkiksi kumppanin tekemä gaslighting voi ilmetä uhrille esimerkiksi niin, että kumppani kieltää joidenkin asioiden koskaan edes tapahtuneen, tuo niiden sijaan keskusteluun täysin asiaan kuulumattomia, jopa epätosia seikkoja hämmentääkseen toista tai väittää toista syylliseksi niin, että tämäkin alkaa epäillä itseään ja kyseenalaistaa, onko asia koskaan tapahtunutkaan.
6 Apua sille, joka joutuu gaslightingin uhriksi
Neuvoja sille, joka joutuu kaasuvalotetuksi
Puhu muiden kanssa
Luotettu ystävä voi auttaa pitämään kiinni todellisuudesta ja vakuuttamaan, että tunteesi ovat totta ja niitä pitää voida käsitellä. Apua tilanteeseen tarjoavat myös esimerkiksi nollalinja.fi, nettiturvakoti.fi ja naistenlinja.fi.
Etsi tietoa
Lue asiasta, keskustele psykologin kanssa ja opettele tunnistamaan manipulointiyritykset ja harhaanjohtaminen.
Ota vaaran merkit vakavasti
Riippumatta siitä, millä nimellä manipulointi- ja johdatteluyrityksiä kutsuu, uhrin perusturvallisuus voi horjua, kun joutuu valehtelun uhriksi tai alkaa epäillä, voiko omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin luottaa. Mikä epäilyttää ja saa hälytyskellot soimaan? Mieti, ja ota epäilyksesi vakavasti.
Pysy asiassa
Jos tartut heti ensimmäiseen kaasuvalottajan heittämään syöttiin (alat esimerkiksi puolustaa käsityksiäsi menneisyydestä), annat viestin, että tällainen kommunikaatio on ok. Siksi on syytä pitää puolensa ja yrittää poistua keskustelusta tai lopettaa se. Gaslighting vaurioittaa sekä uhrin todellisuudentajua että itsetuntoa ja vie energiaa.
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehdessä 4/2023
Asiantuntija: johtava sairaalapsykologi, seksologi C. Søndergaard
Lisää aiheesta: Psychology Today -julkaisun artikkeli Gaslighting
