Yhä useampi ihmissuhde alkaa nykyään digitaalisesti, mutta valitettavasti sitä mukaa on yleistynyt myös ilmiö nimeltä catfishing eli tekaistun tai valheellisen profiilin luominen ja toisena esiintyminen.
CATFISHING Tässä on erityisen vastenmielinen verkkohuijauksen muoto, koska siinä huijattu houkutellaan sitoutumaan huijariin.
Yhä useampi ihmissuhde alkaa nykyään digitaalisesti, mutta valitettavasti sitä mukaa on yleistynyt myös ilmiö nimeltä catfishing eli tekaistun tai valheellisen profiilin luominen ja toisena esiintyminen.
Arvellaan, että catfishing-koukkuja on netissä nykyisin enemmän kuin koskaan.
Catfishing, tai ”suomalaisittain” catfishaus, tarkoittaa sitä, että henkilö esiintyy netissä valheellisella profiililla tavoitteenaan luoda läheinen yhteys jonkun kanssa netissä, usein huijaustarkoituksessa.
Suomeksi puhutaan usein myös romanssihuijauksista, sillä catfishingissä haetaan nimenomaan henkilökohtaista suhdetta oikeaan ihmiseen. Esimerkiksi niin kutsuttuja nigerialaiskirjeitä ei pidetä catfishauksena, koska niitä lähetetään laajalti massapostituksina eikä kohdennetusti yksittäisille ihmisille.
Jos on vaihdellut viestejä toisen kanssa pitkän aikaa, käsitellyt ehkä henkilökohtaisiakin asioita ja luullut tutustuneensa ihmiseen, ja sitten yhtäkkiä tuo ihminen paljastuukin joksikin aivan muuksi – tai peräti kokonaan keinotekoiseksi kehitelmäksi – silloin puhutaan catfishauksesta.
Valeprofiilit voivat olla täysin tekaistuja tai ne voivat rakentua osittain olemassaolevien ihmisten ominaisuuksille, ja niitä voidaan tehdä erilaisista syistä.
Identiteettivarkaus on Suomessa ollut vuodesta 2015 alkaen sakolla rangaistava rikos, mikäli siitä aiheutuu uhrille taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa.
Jos epäilet joutuneesi huijatuksi netissä tai epäilet itseesi kohdistuvaa identiteettivarkautta, etsi lisätietoja esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen sivustosta.
Joskus on tosiaan kyse romanssihuijauksista, joissa ensin hankitaan toisen luottamus ja luvataan rakkautta ja sitten aletaankin käyttää toista taloudellisesti hyväksi joko vetoamalla huijatun auttamishaluun tai jopa suoraan uhkailemalla.
Joskus valeprofiileja voidaan tehdä ihan vain kiusallaan, ja joskus niiden taustalla voi olla mielenterveysongelmia.
Moni ajattelee, että nettihuijauksiin lankeavat vain tietämättömät tai hyväuskoiset ihmiset.
Totuus on kuitenkin, että se voi käydä aivan kenelle tahansa.
Kun ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa, useimmat ovat – onneksi yhä – luottavaisia ja uskovat sen, mitä toinen kertoo. Kyyniseksi ei pidä ruveta, mutta kriittistä arviointia kannattaa harjoittaa.
Aiemmin neuvona olisi ollut jutella toisen kanssa puhelimessa tai nettipuhelun välityksellä.
Nykyisin kuitenkin niin sanottu deepfake-tekniikka, jolla voidaan muokata sekä ääntä että liikkuvaa kuvaa digitaalisesti, on jo niin vakuuttavaa, että ainoa tapa varmistaa ihmisen todella olevan mitä väittää olevansa, on tavata hänet kasvokkain.
Sovi ensitapaaminen nettitutun kanssa aina julkiselle paikalle.
Ihminen voi sokeutua ilmeisillekin vihjeille epämieluisasta todellisuudesta, jos kokee saavansa jotain kovasti toivomaansa, kuten sympatiaa, imartelua tai huomiota.
Jos alat viestitellä jonkun kanssa netissä, kerro asiasta muille – jos tapauksessa tuntuu olevan jotain hämärää, niin ehkä viereltä joku muu havahtuu asiaan ennen kuin omat epäilyksesi heräävät.
Kannattaa valita palvelu, jossa deittiprofiiliin on liitettävä Facebook-tai muu someprofiili.
Epäilyttääkö joku nettituttavuus? Neuvoja ja ohjeita mahdollisen verkkohuijauksen selvittämiseen löydät
Rikosuhripäivystyksen sivustosta
Asiantuntija: Ask Hesby Krogh, Digitalt Ansvar -järjestön pääsihteeri
Kunto Plus 17/2023