Kukaan tuskin haluaa kuulla olevansa itsekäs. Sen sijaan terveellä itseluottamuksella on paljon hyviä puolia. Ymmärrä motiivejasi ja ota muutkin huomioon.
KESYTÄ itsekkyytesi, ettet omia tavoitteitasi jahdatessa aja koko ryhmää tuhoon.
Ihmisen esi-isät eivät olisi pärjänneet savannilla päivääkään ilman yhteistyötä ruoan, suojan ja turvallisuuden hyväksi. Ihmislajin selviytymiselle on siis olennaista, että olemme laumaeläimiä.
Toisaalta myös rohkeutta huolehtia omista eduistaan tarvitaan yhtä lailla.
”Jos laumaeläimen vaistot olisivat saaneet ylivallan, ihminen ei olisi ikinä päässyt näin pitkälle. Laumaan kuuluminen takaa eloonjäämisen, kun taas laumasta riippumaton toiminta ajaa kehitystä eteenpäin”, selittää käyttäytymisteiteilijä Henrik Tingleff ja lisää, että jokaisessa ihmisessä on sekä laumaeläimen että laumasta riippumattoman yksilön piirteitä.
Lue myös: Vireyttä aamuun treenillä
Tietyissä tilanteissa on hyvä ottaa johto käsiinsä, ja usein se koituu myös yhteisön hyväksi.
Esimerkiksi, kun ollaan suunnittelemassa sukukokousta tai polttareita, jonkun on otettava vastuuta ja tehtävä päätöksiä, tai koko homma hajoaa käsiin.
Mitä oman tiensä kulkija haluaa?
”Oman tiensä kulkija ei halua mennä lauman mukana, vaan vaikutusvaltaa. Itsenäinen toimija haluaa määräys- ja vaikutusvaltaa sekä resursseja”, sanoo Henrik Tingleff.
Ihmiset järjestäytyvät hierarkkisiin rakenteisiin yhä edelleen. Hierarkiat eivät ole kadonneet historian hämärään tai ole voimassa vain armeijan komentoketjuina.
”Ihmiset ovat aina järjestäytyneet arvoasteikkoihin. On turvallista, kun tietää, mitä päätöksiä saa tehdä itse ja missä asioissa voi siirtää päätöksenteon ylemmälle tasolle.”
Lue myös: Luottavainen vai epäilevä? Taipumus tulee lapsuudesta
”Valtaa tavoitteleva antaa olemuksellaan muiden ymmärtää, että hän on pätevämpi kuin muut ja pääsee sillä korkeammalle arvoasteikossa”, sanoo Henrik Tingleff ja jatkaa:
”Jos haluaa eteenpäin elämässä, kannattaa panostaa siihen, että vaikuttaa vakuuttavalta sen sijaan, että pyrkisi olemaan pätevin.”
Apinanaivomme uskovat, että huomiotaherättävimmälle kuuluu korkeampi asema.
Nykyihmisen mieli sisältää menneisyydestä kumpuavia ajatuskulkuja. Vallanhaluinen on valmis äärimmäisiin tekoihin aluettaan puolustaakseen.
Siksi moni suuttuu silmittömästi tekojen tai aseman haastamisesta. Ei tarvita kuin, että tuttu sanoo, että lapsesi saa liikaa ruutuaikaa, joku moittii koirasi käyttäytyvän huonosti, joku kritisoi asentoasi kuntosalitreenissä tai saat kritiikkiä töissä.
Lue myös: 7 tapaa ottaa ruutuaika hallintaan
”Kun omaa käsitystä asioista haastetaan, reaktio on sama kuin esi-isillä alueloukkauksiin: Käymme puolustukseen. Keinona on alentaa vastapuolta tai nostaa itseään”, sanoo käyttäytymistitieteilijä.
Kun joudut keskustelussa ahdistetuksi nurkkaan, on todennäköisempää, että kivahdat: ”Mitä sinä siitä muka tiedät?” tai sanot ”Taidat yksinkertaistaa asioita vähän liikaa”, sen sijaan, että ottaisit kritiikin vastaan.
Ylipäätään valtaan pyrkivä on tavallista kiinnostuneempi siitä, miten valtakamppailu etenee.
”Vallanhaluinen käyttää paljon aikaa itsensä ja muiden vertailuun. Kaikella on arvoa vain suhteessa siihen, mitä muilla on”, sanoo Henrik Tingleff.
Lue myös: 4 neuvoa, joilla voit saada sisäisen narsistisi kuriin
BMW tuntuu hienolta vain siihen asti, kun muilla on huonompia, ja jos naapuri saa 1500 euron palkankorotuksen, tuntuu kuin omasta palkasta olisi viety saman verran.
Ei riitä, että saa paljon vaan, että saa enemmän kuin muut.
Lue myös: Mistä kateus ja katkeruus tulevat?
Vallanhimo ajaa uusiin saavutuksiin – parempi työ, hienompia tuotteita, vaikutusvaltaisempia ystäviä – eli kaikki etenee koko ajan. Oman aseman pönkittäminen on mahtava motivaattori.
On tärkeää, että ei keskity vain ja ainoastaan omaan menestykseen niin, että unohtaa yhteisönsä, sillä kovaksikeitetyinkin menestyjä on riippuvainen myös muista.
Jos haluat vähän säätää volyymia, seuraavassa on neuvoja käyttäytymistieteilijältä.
LÄHDE: käyttäytymistieteilijä, kirjailija ja luennoitsija Henrik Tingleff