Cambridgen yliopiston laaja tutkimus tunnisti viisi selvää vaihetta aivojen kehityksessä ja paljastaa, milloin suurimmat mullistukset tapahtuvat.
TUTKIJAT ovat löytäneet mahdollisen selityksen lasten oppimisvaikeuksille ja ikääntyneiden muistiongelmille.
Luultavasti jokainen tunnistaa elämästään selviä vaiheita, ja nyt uusi tutkimus osoittaa, että myös aivot käyvät läpi selviä vaiheita elämänkulun aikana.
Cambridgen yliopiston tutkijat kuvansivat 3 802:n iältään 0–91-vuotiaan henkilön aivoja.
Kuvaukset kartoittivat hermoyhteyksien muutoksia seuraamalla vesimolekyylien liikkumista aivokudoksessa. Tulokset osoittivat, että aivojen rakenne muuttuu neljä kertaa elämän aikana.
”Tutkimus voi auttaa meitä ymmärtämään, miksi jotkin aivot kehittyvät eri tavalla tärkeissä elämänvaiheissa, olipa kyse sitten oppimisvaikeuksista lapsuudessa tai dementiasta vanhuudessa”, tutkimuksen johtaja Alexa Mousley sanoo.
Syntymästä noin yhdeksänvuotiaaksi aivot kasvavat nopeasti. Tällöin hermosolujen välille syntyy lukuisia yhteyksiä, aivojen koko kasvaa ja niiden rakenne muuttuu monimutkaisemmaksi. Yhdeksänvuotiaana tapahtuu ensimmäinen suuri muutos: kognitiiviset kyvyt kehittyvät harppauksin mutta myös henkisten haasteiden riski kasvaa.
Nuoruus kestää pidempään kuin aiemmin on oletettu, aina 32-vuotiaaksi asti. Tässä vaiheessa aivojen verkosto muuttuu tehokkaammaksi ja organisoidummaksi, mikä vahvistaa kykyä oppia uutta ja ratkaista ongelmia. Tästä alkaa pitkä aikuisuuden aika, jolloin kognitiivinen suorituskyky on parhaimmillaan.
32-vuotiaasta alkaa kausi, jolloin aivojen rakenne ja älykkyys ja persoonallisuus vakiintuvat. Eri alueet erikoistuvat entisestään.
Keskimäärin 66-vuotiaana alkaa vaihe, jossa yhteydet alkavat heiketä. Myös ikääntymiseen liittyvien sairauksien, kuten verenpainetaudin, riski kasvaa, mikä voi myös vaikuttaa haitallisesti aivoterveyteen.
Viimeinen käännekohta on 83-vuotiaana. Aivojen yhteydet heikkenevät entisestään, ja riippuvuus tietyistä alueista kasvaa. Ikääntyvistä aivoista tulee alttiimmat sairauksille ja esimerkiksi muisti- ja tarkkaavaisuusvaikeuksille.
Lue myös: Supervanhukset – miksi kaikkien aivot eivät ikäänny samalla tavalla?