Mozart, Maroon 5 vai Metallica? Tuoreet tutkimukset todistavat, että musiikki tunkeutuu paljon kuuloluita syvemmälle kehoon ja suojaa sitä lukuisilta sairauksilta.
Rauhoittava soittolista tepsii siinä missä hieronta.
Olitko siinä uskossa, että vain korvat ja aivot niiden välissä nauttivat musiikista? Asia ei ole niin, sillä aina omaa lempiartistia kuunnellessa sävelet ujuttautuvat kaikkiin kehon sopukoihin ja vahvistavat sitä sisältä. Musiikin hellimä keho jaksaa paremmin fyysisiä koettelemuksia, torjuu tehokkaasti sairauksia ja stressiä sekä vieläpä palautuu nopeammin rasituksesta.
LUE MYÖS: Bluetooth-kuulokkeet testissä – löydä itsellesi sopivat
Tutkijat eri puolilla maailmaa selvittävät kuumeisesti sitä, miksi musiikki vaikuttaa meihin niin myönteisesti ja kuinka sitä voisi hyödyntää eräänlaisena luontaisena dopingina. Voisiko akustinen hoito olla jopa vaihtoehto tavallisille lääkkeille?
– Vastikään on saatu selville, ettei musiikki vaikuta ainoastaan tunteisiin vaan sillä voi hoitaa myös fyysisiä sairauksia, kertoo neurologi, psykologian professori Daniel J. Levitin McGill Universitystä Kanadan Montrealista. Hän kuuluu maailman johtaviin musiikin ja hyvinvoinnin tutkijoihin ja on itse sekä muusikko että maailmantähtien konsultti.
– Musiikki vahvistaa vastustuskykyä ja lievittää stressiä. Musiikkia kuunnellessa ohutsuolen seinämien plasmasolut erittävät enemmän IgA-vasta-aineita, jotka suojaavat tulehduksilta. Se saa immuunijärjestelmän tuottamaan enemmän luontaisia tappajasoluja, jotka torjuvat bakteereja ja ehkä syöpäsolujakin. Samalla stressihormoni kortisolin määrä vähenee, ja siitä on monenlaista iloa.
Tutkimuksissa on jo osoitettu, että musiikki lievittää ahdistusta ja stressiä lääkkeitä paremmin potilailla, jotka leikataan. Musiikki on erityisen hyödyllistä muun hoidon täydennyksenä.
Lue myös: Näin valitset itsellesi sopivat urheilukuulokkeet
Mieleen tulee varmasti se, että mikä musiikki sitten hellisi juuri omaa kehoa. Professori Daniel J. Levitinillä on tähän hiukan yllättäväkin näkemys.
– Sopiva musiikki on subjektiivista ja vaihtelee täysin yksilöllisesti. Mikään tietty kappale tai musiikkityyli ei takaa juuri toivottua vaikutusta kehoon. Joku ihminen saattaa pitää virkistävänä ja piristävänä sellaista musiikkia, mikä on toiselle rentouttavaa tai ärsyttävää. Aivan aluksi täytyy vain kuunnella musiikkia, josta itse pitää. Paljon musiikkia kuuntelevalla on yleensä oma vaistomainen käsitys siitä, millainen musiikki piristää tai rauhoittaa itseä tai helpottaa vaikkapa tiettyyn työtehtävään tai muuhun tärkeään tekemiseen keskittymistä, kertoo Daniel J. Levitin.
Levitin korostaa sitä, että musiikin terveellistä vaikutusta on hankala tutkia täsmällisesti, sillä musiikkia on hankalaa erottaa siitä sosiaalisesta yhteydestä, jossa säveliä ja rytmejä kuunnellaan. Surullinen sävelmä voi esimerkiksi herättää myönteisiä tuntemuksia, jos se on oma suosikki ja soi miellyttävässä tilanteessa. Tutkijat jatkavat työtään, ja tavallisten ihmisten täytyy vain jatkaa kuntoilukokeilujaan ja koostaa omaan mielentilaan sopivia soittolistoja.
Itsestä saa treeneissä enemmän irti kuuntelemalla nopeatempoista musiikkia.
Musiikki voi tepsiä myönteisesti lukemattomissa tilanteissa.
Tässä on kahdeksan esimerkkiä sävelten tehosta kehoon.
Valitun kappaleen musiikkityylillä ei ole juurikaan merkitystä, jos itseä halutaan piristää rytmeillä ja sävelillä, todettiin englantilaisen Kent's School of Psychologyn tutkimuksessa. Niin surulliset mollisävelmät kuin pirteäkin musiikki voivat nimittäin kohentaa mielialaaa. Tärkeintä on, mihin kuunneltavalla musiikilla pyritään. Mieliala kohenee, jos musiikkia kuunnellaan nimenomaan mielialan kohentamiseksi - eikä musiikkilajilla ole merkitystä. Mieli muuttuu vastaavasti alakuloiseksi, jos musiikki muistuttaa jostakin menneisyyden ikävästä tapahtumasta.
Musiikkivalinta: Ei oleellinen. Ratkaisevaa on se, mitä kuunneltavalla musiikilla on etukäteen päätetty tavoitella.
Lue myös: Mielialan seuranta, moodtracking – näin pääset alkuun
Lyhytkestoiselle ja vaarattomalle kivulle altistetut koehenkilöt tunsivat vähemmän kipua, jos he kuuntelivat Mozartia sen sijaan, ettei mikään musiikki soinut. Tämä todettiin Århusissa neurotieteen keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa. Myös myönteisiin mielikuviin yhdistettävät luonnonäänet lievittivät kipua. Musiikki on osoittaunut hyödylliseksi myös lihassairaus fibromyalgian kivunlievityksessä. Kipujen epämiellyttävyys ja intensiivisyys lievenee, kun potilaat kuuntelevat musiikkia.
Morfiinin kaltaisten kipulääkkeiden annostelua voi vähentää jopa puoleen, kun potilaat kuuntelevat musiikkia. Jos jokin leikkaus täytyy tehdä ilman nukutusta, niin musiikki vie ajatuksia pois kivusta ja leikkausinstrumenttien äänistä, jotka hermostuttavat monia ihmisiä.
Musiikkivalinta: Musiikki täytyy kokea miellyttäväksi ja rentouttavaksi. Mozart on kokeilemisen arvoinen valinta.
Hakkaava rytmi lisää tiedostamattomasti ruokahalua, kun taas rauhallinen musiikki ja himmeä valaistus rentouttavat niin, että ruokailu sujuu hitaammin. Silloin vatsaan tulee kylläinen olo ennen liiallista ahmimista, ja kaloreita tulee nautittua kokonaisuutena vähemmän.
Musiikkivalinta: Rauhallinen musiikki.
Hillitty musiikki seesteisessä ympäristössä rauhoittaa mieltä. Hidastempoinen musiikki lievittää stressiä ja ahdistusta sekä arkisissa tilanteissa että vaikkapa silloin, jos etukäteen jännitetään hammaslääkärillä käyntiä tai puheen pitämistä työkavereille. Vauhdikas ja äänekäs musiikki voi sitä vastoin stressata kehoa ja mieltä entisestään. Vertailututkimuksessa selvisi sekin, että musiikki rauhoittaa aivan yhtä tehokkaasti kuin hieronta tai lämmin kylpy.
Musiikkivalinta: Hidastempoinen
ja muutenkin rauhallinen musiikki.
Rauhallinen musiikki on melkoista unilääkettä, sillä se parantaa unen laatua ja lievittää huonolaatuiseen uneen liittyviä masennusoireita. Tämä todettiin vertailemalla klassisen musiikin vaikutusta pelkkien ääniaaltojen käyttämiseen.
Musiikkivalinta: Rauhallista ja harmonista, mielellään klassista musiikkia.
6 vinkkiä unettomuuden ennaltaehkäisyyn
Sairaalan petiin joutuminen hermostuttaa joitakin ihmisiä. Musiikista on hyötyä sairaalassakin, sillä 3–11-vuotiaiden todettiin tuntevan vähemmän kipua ja olevan rauhallisempia, jos he kuuntelevat sairaspedillä musiikkia. Tämä todettiin University of Albertan tutkimuksessa. Muissa tutkimuksissa on todettu, että musiikki lievittää ahdistusta, kipua sekä alakuloa ja kohentaa elämänlaatua syöpäpotilailla, jotka viettävät aikaansa sairaalassa.
Musiikkivalinta: Rauhallinen musiikki.
Kuntoillessa musiikin tempoa tulee seurattua sen kummemmin ajattelematta. Juoksuvauhti esimerkiksi kiristyy, jos kuuntelet lenkillä tavallista nopeatempoisempaa musiikkia. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin treenin tehon hiipuvan, kun tietyn musiikkikappaleen tempoa hidastettiin kertomatta sitä kuntoilijoille. Samat ihmiset lisäsivät tiedostamattaan treenin tempoa, kun samaa kappaletta soitettiin nopeampana versiona. Toisessa tutkimuksessa pyöräilijät jaksoivat treenata
11 prosenttia kauemmin verrattuna siihen, ettei musiikkia kuunneltu ollenkaan.
Musiikkivalinta: Tempo ratkaisee, sillä nopeampi tempo tehostaa treeniä.
Palautumissmoothie lihastreenin päälle
Sulosävelien kuunteleminen edistää palautumista treenin jälkeen. Tämä testattiin juoksumatolla treenanneilla kuntoilijoilla. Niin verenpaine kuin sykekin mutta myös kuntoilijan tulkinta omasta olostaan palautuivat nopeammin ennalleen, kun musiikki oli hidasta ja rauhallista.
Musiikkivalinta: Rauhallinen ja hidastempoinen musiikki. Musiikki tehoaa jopa silloin, kun siitä ei edes pidä.