Liikunta on hyväksi verenkierrolle, sydämelle ja keuhkoille, mutta myös aivot hyötyvät valtavasti sykettä nostavasta liikunnasta. Etenkin muisti rakastaa liikuntaa, ja liikunta vaikuttaa sekä nopeasti piristämällä aivotoimintaa että pitkäkestoisesti vähentämällä esimerkiksi dementian ja muiden aivosairauksien riskiä.
LIIKUNTA – terävöittää kykyämme muistaa, ajatella luovasti ja ratkaista ongelmia.
Vuonna 2009 yhdysvaltalaiset tutkijat tekivät yksinkertaisen mutta mielenkiintoisen kokeen.
Tutkimushenkilöt jaettiin kahteen ryhmään. Toinen juoksi tai polki pyörällä kohtuullisella rasituksella 20 minuuttia, toinen sai loikoilla sohvalla.
Sitten molemmat ryhmät tekivät muistitestejä, joissa piti muistaa sanoja, kuvia tai kuvioita sekä ratkaista tehtäviä, joissa vaadittiin loogista ajattelukykyä.
Lue myös: Testi: Oletko vain hajamielinen vai onko sinulla dementiaoireita?
Osoittautui, että ryhmä, joka oli harrastanut liikuntaa ennen testejä, suoriutui niistä paljon paremmin kuin ne, jotka eivät olleet harrastaneet liikuntaa.
Vaikutus kesti noin 30 minuuttia, minkä jälkeen se vähitellen heikkeni ja molemmat ryhmät suoriutuivat yhtä hyvin.
Tutkimusta on sittemmin siteerattu laajalti esimerkkinä liikunnan välittömästä vaikutuksesta sekä
lyhytkestoiseen muistiin että työ- muistiin.
Niitä käytämme, kun meidän on esimerkiksi muistettava ostoslista tai laskettava, kuinka paljon kengät maksavat, jos niiden hintaa alennetaan 25 prosenttia.
Lue myös: Näin pidät aivot nuorina
Samankaltaisia tuloksia on sittemmin saatu myös muissa tutkimuksissa, joissa kevyen tai kohtalaisen sykettä nostavan liikunnan on havaittu vahvistavan välittömästi myös luovuutta, oppimiskykyä ja ongelmanratkaisukykyä.
Reipas lenkki ei kuitenkaan terävöitä tehokkaasti aivosoluja vain juuri ennen tärkeää tehtävää, vaan säännöllisen liikunnan vaikutus muistiin ja ongelmanratkaisukykyyn on myös pitkäkestoisempi.
Näin pääteltiin esimerkiksi vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, johon osallistui iäkkäämpiä ihmisiä (70 v).
Yksi ryhmä harrasti kestävyysliikuntaa (reipasta kävelyä tai pyöräilyä) 40–60 minuuttia kolmesti viikossa, ja toinen ryhmä teki rentouttavaa joogaa tai venyttelyharjoituksia.
Lue myös: Joogaharjoitteet: 75 harjoitetta vasta-alkajille ja joogan harrastajille
Puolen vuoden kuluttua kestävyysliikuntaa harrastaneiden tulokset logiikka- ja muistitesteissä olivat parantuneet 15–25 prosenttia, kun taas toisessa ryhmässä ei havaittu parantumista.
Eivätkä vaikutukset lopu siihen. Tutkimuksissa on myös havaittu säännöllisen liikunnan vahvistavan niin sanottua episodista muistia ja kykyä yhdistellä tietoja.
Tämä tarkoittaa kykyä palauttaa mieleen menneitä tapahtumia ja kykyä tallentaa juuri oppimamme asiat, esimerkiksi osoitteen tai espanjan kielen olutta tarkoittavan sanan, pitkäkestoiseen muistiin, josta voimme hakea ne monta vuotta niiden oppimisen jälkeen.
Säännöllinen kuntoliikunta on mannaa aivoterveydelle ja muistille. Oheisessa kaaviossa havainnollistetaan, miten 1,5–2 tuntia liikuntaa viikossa läpi elämän vaikuttaa (vähintään) eri osa-alueilla.
Liikunnan nopeat vaikutukset, joita aluksi tarkasteltiin, voivat selittyä aivojen lisääntyneellä verenkierrolla ja erilaisten hormonien vapautumisella, jotka kirkastavat ajattelua.
Liikunnan pitkäaikaiset vaikutukset muistiin taas selittyvät suurelta osin aivojen fyysisillä muutoksilla.
Lue myös: Kuntoliikunta viisikymppisenä voi pitää muistin virkeänä
Edellä mainitussa iäkkäillä ihmisillä tehdyssä tutkimuksessa tutkijat kuvansivat koehenkilöiden aivot ja havaitsivat, että hippokampus – muistin kannalta tärkeä aivojen osa – oli kasvanut noin 2 prosenttia niillä, jotka olivat harrastaneet liikuntaa säännöllisesti kuuden kuukauden ajan.
Muilla hippokampus oli kutistunut, mikä oli odotettu seuraus ikääntymisestä. Aktiivisilla ikäihmisillä havaittiin myös kasvua prefrontaalisessa aivokuoressa ja lisääntynyttä uusien aivosolujen muodostumista edistävän BNDF-proteiinin tuotantoa.
Sykettä kohottava liikunta hyödyttää monia muistin osa-alueita, ja itse asiassa liikuntaa voi jopa hyödyntää tavoitteellisesti sen mukaan, mitä muistin osa-aluetta haluaa kohentaa.
Jos sinun on opittava jotakin uutta, joko tallennettava uutta tietoa tai opeteltava golflyönti, 20–30 minuutin kevyt liikunta ennen pänttäämistä tai harjoittelua voi auttaa. Harrasta sen jälkeen 20–30 minuuttia kohtalaisen rasittavaa tai rasittavaa sykettä nostavaa liikuntaa. Ensimmäinen liikuntakerta valmistaa aivoja oppimaan paremmin ja toinen parantaa aivojen kykyä tallentaa uutta tietoa.
Kun sinun on oltava parhaimmillasi, esimerkiksi tärkeässä tentissä tai työhaastattelussa, tee näin: harrasta 20–30 minuuttia liikuntaa 1–1,5 tuntia ennen tärkeää hetkeä. Liikunnan tulisi olla teholtaan kevyehköä tai kohtuullisen rasittavaa ja lajin tuttu ja turvallinen eikä teknisesti liian vaativa. Liikunta ”sytyttää” aivot ja edistää muistia, ongelmanratkaisukykyä, nopeaa ajattelua ja luovuutta.
Jotta aivot ja muisti pysyisivät mahdollisimman toimintakykyisinä koko elämän ajan, kuntoliikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti 30–60 minuuttia kolme kertaa viikossa.
On myös hyvä kokeilla välillä uusia liikuntamuotoja ja harrastaa yhdessä muiden kanssa, sillä sosiaalinen kanssakäyminen on myös hyväksi aivoterveydelle.
Tutkimuksissa on siis saatu paljon viitteitä siitä, että liikunta vahvistaa useita aivorakenteita ja ehkäisee ikääntymisen myötä tapahtuvaa yleistä kognitiivisten taitojen heikkenemistä.
Lisäksi liikunnalla on osoitettu olevan monia aivosairauksia, kuten Parkinsonin tautia ja dementiaa, ehkäisevä tai hidastava vaikutus. ❤