Raskausviikolla 19 moni tuntee ensimmäiset elämän merkit kohdussaan, kun sikiö potkii, pomppii tai hikottelee. Lue, mitä muuta sinulle ja sikiölle tapahtuu.
RASKAUSVIIKKO 19 | Moni alkaa tässä vaiheessa tuntea liikettä vatsassa.
19. raskausviikko (18+0–18+6)
Tämän viikon päiviä kätilöt kutsuvat viikoksi 18+0–0-6, jossa 0-6 on viikon päivien lukumäärä. Kun haluat tietää, kuinka pitkällä raskaudessasi olet, lasket, kuinka monta täyttä viikkoa ja päivää olet ollut raskaana. Esimerkiksi viikko 18+0 tarkoittaa 19. raskausviikon 1. päivää.
Nauti hetkeen viimeisistä häiriöttömistä yöunistasi. Voi tosin olla, että pyöristynyt vatsa haittaa jo tässä vaiheessa nukkumistasi ainakin hieman.
Ensinnäkin – ja tämä on hyvä uutinen – moni alkaa tässä vaiheessa tuntea, että kohdussa tosiaan on joku. Tämä ei tosin koske suinkaan kaikkia.
Toiseksi voi olla, että tässä vaiheessa raskautta alkaa olla vaikea löytää hyvää nukkuma-asentoa. Kokeile tukityynyä joko vatsan tai alaselän tukena tai jalkojen välissä, niin saatat löytää mukavamman asennon.
Ja kun nyt sängyssä kerran ollaan, kannattaa muistuttaa, että raskaana ollessa voi harrastaa seksiä. Jotkut eivät tunne oloaan kovin seksikkääksi raskausaikana, kun taas toisilla seksihalut lisääntyvät. Molemmat olotilat ovat aivan luonnollisia.
Seksi ei vahingoita sikiötä, joten siitä ei kannata olla huolissaan. Kunhan raskauteen ei liity komplikaatioita, seksi on vaaratonta sekä äidille että sikiölle.
Sikiö ei enää kasva aivan yhtä huimaa vauhtia kuin raskauden alussa. Energiaa kuluu sen sijaan jo aiemmin muodostuneiden elinten ja muiden ruumiinosien hienosäätöön.
Aivoissa kehittyy miljoonia hermosoluja ja niiden välisiä yhteyksiä. Tämän ansiosta sikiö pystyy liikkumaan koordinoidummin. Se kääntyilee ja vääntyilee, kiemurtelee, huitoo ja potkii.
Sikiö voi nyt saada myös hikan. Se tuntuu pieninä nykäisyinä.
20 maitohampaan alla ikenissä ovat jo kehittymässä myös pysyvät rautahampaat.
Sikiön suolistossa kehittyy nyt myös ulostetta, joka tunnetaan myös mekoniumina tai lapsenpihkana. Se koostuu kuona-aineista, kuolleista soluista ja suoliston ruuansulatuseritteistä. Tämä sekoitus pysyy sikiön suolistossa syntymään asti, jolloin se poistuu vauvan ulostaessa ensimmäisen kerran.