Mikään ei huvita. Sitä on olla masentunut kesällä, kun kaikki muut nauttivat elämästä. Kesämasennuksen kokenut kertoo, miltä se tuntuu, ja psykologi selittää, mistä on kysymys.
ODOTUKSET hauskasta ja iloisesta kesästä vaihtuvat pettymykseksi, kun kärsii kesämasennuksesta..
Pihalta kuului lintujen viserrystä, naurua ja iloista rupattelua. Naapureiden grillaamien makkaroiden tuoksu kantautui ikkunoista sisään.
”Ihmiset istuivat pihalla, grillasivat ja pitivät hauskaa. Normaalisti se kuulostaisi kivalta, mutta sinä kesänä se vain muistutti minua paskamaisesta olostani”, Maria Kongstad kertoo.
Maria on kahdesti kokenut putoavansa pimeyteen juuri kesällä, kun useimmat ihmiset nauttivat elämästään ja ovat hyvällä tuulella.
Kummallakin kerralla oli myös muita syitä, jotka saivat hänen mielensä matalaksi.
”Viimeksi olin kokenut hiljattain eron. Omassa asunnossa oli yhtäkkiä tilaa reagoida, ja silloin minä masennuin”, hän kertoo.
Se, mikä laukaisee masennuksen kesällä, on yksilöllistä, mutta yhteistä kesämasennuksesta kärsiville on se, että kesällä oljenkorsi katkeaa. Se on vuodenaika, jolloin he ovat haavoittuvimmillaan.
”Kesämasennuksesta kärsiviä turhauttaa valtavasti se, että heillä on kaikki syyt olla onnellisia ja siltikin he masentuvat”, sanoo psykologi Eivind Johansen, jolla on kokemusta häiriön hoitamisesta.
Muiden ihmisten ilo kesästä, grillauksen tuoksu ja sosiaalisessa mediassa julkaistut lomakuvat iskevät ryminällä itsetuntoon, kun kärsii masennuksesta.
”Ero siinä, miltä muista tuntuu ja miltä sinusta itsestäsi tuntuu, on valtava. Siksi nimenomaan kesällä menetys tuntuu erityisen suurelta.”— Psykologi Eivind Johansen
On helppo ajatella: ’No se oli yksi kesä. Nyt on vielä vuosi seuraavaan’.
Hallinnan tunteen menetys on rankka kokemus. Erityisen inhottavalta tuntuu, kun ei täytä odotuksia siitä, mitä kesällä pitäisi tehdä esimerkiksi perheen kanssa. Esimerkiksi Marian lapset olisivat halunneet mennä rannalle.
”Sitä ei vain huvita, kun on masentunut. Itse menisin mieluummin illalla metsään”, Maria sanoo ja jatkaa:
”En voinut kuin sanoa, että en kerta kaikkiaan nyt jaksa. Sitten vain olin ja yritin selviytyä jotenkin.”— Kesämasennuksen kokenut Maria Kongstad
Onneksi kesämasennus on harvinaista meidän leveysasteillamme. Mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan, sitä vähemmän kesämasennusta ilmenee. Eli juuri toisinpäin kuin talvimasennuksen suhteen.
Tälle on luonnollinen selitys. Suuren osan vuodesta valon määrä vastaa suunnilleen vuorokausirytmiämme. Ne muutamat kuukaudet, jolloin yöt ovat valoisia, voivat kuitenkin aiheuttaa ongelmia.
”Valo vaikuttaa elimistön unihormonin melatoniinin tuotantoon. Kun kesällä on valoisaa pitkälle iltaan, se estää melatoniinin tuotantoa, mikä vaikeuttaa nukahtamista”, Eivind Johansen sanoo.
Tämä häiritsee elimistön luonnollista vuorokausirytmiä, sirkadiaanista rytmiä, jolloin alkaa kaivata iltoja, jolloin uneliaisuus ja väsymys tulivat luonnollisesti.
”Yksi uneton yö ei ole mikään ongelma, mutta ajan mittaan unettomuus muodostuu ongelmaksi, joka voi käynnistää noidankehän”, Johansen sanoo.
Unettomuus aiheuttaa jatkuvaa väsymystä ja energian puutetta. Se saa syömään epäterveellisemmin ja perumaan asioita ja aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja negatiivisia ajatuksia, jotka saavat lopulta ihmisen valtaansa.
Lue myös: Neuvoja niille, jotka heräilevät yöllä saamatta enää unta
Kesämasennukseen liittyy yleensä kolme vaihetta: ensin valon runsaus myöhään iltaan asti, seuraavaksi univaikeudet ja lopuksi epäterveelliset elämäntavat ja energian puute.
Sitten masennus on todellista.
Mariasta tämä kuulostaa hyvin tutulta. Etenkin hän on huomannut kärsivänsä unettomuudesta silloin, kun yöt ovat olleet hiostavan lämpimiä.
”Toisinaan en ole nukkunut juuri lainkaan. Olen vain heittelehtinyt ja pyörinyt sängyssä. Linnut ovat visertäneet. Joskus olen keskellä yötä noussut ja yrittänyt saada aikaan edes jonkinlaista läpivetoa”, hän kertoo.
Lue myös: 14 neuvoa kesäkuumalla nukkumiseen
Kuumuus voi todella lisätä kesämasennusta. Ilmiö on tuttu erityisesti Intian ja Australian kaltaisista maissa, joissa lämpötilan nousu yli 45 asteen ei ole harvinaista.
Mutta jopa Skandinaviassa parikin viikkoa kestävä helle ja kuumuus voivat vaikuttaa joihinkuihin voimakkaasti.
”Jotkut kärsivät oikein kunnolla kesähelteistä”, sanoo Eivind Johansen ja jatkaa:
”AISTIT ikään kuin katoavat niin, että ei esimerkiksi huomaa kukkien tuoksua”, Maria kuvailee kesämasennusta.
”Heidän mielestään kuumuus estää heitä tekemästä sitä, mitä he haluavat. Heistä on liian kuuma mennä ulos – jopa rannalle – ja se vaikuttaa mielialaan.”— Psykologi Eivind Johansen
Hän varoittaa, että ilmastonmuutoksen myötä meidän pitäisi tottua tällaisiin epämiellyttäviin seurauksiin.
”Kun Pohjois-Euroopan ilmasto alkaa muistuttaa Italiasta ja Ranskasta tuttua subtrooppista ilmastoa, kesämasennuksen riski ja esiintyvyys todennäköisesti lisääntyvät”, psykologi sanoo.
Onneksi helle ei vaikuta kaikkiin yhtä kielteisesti. Jos on ylipainoinen tai on muita terveysongelmia, riski on suurempi.
Marian onneksi kesä ei kestä ikuisesti. Normaalisti hän pystyy nauttimaan kesän leppeästä säästä, mutta niinä vuosina, jolloin hänellä on ollut masennusjaksoja, valo ja lämpö eivät ole auttaneet häntä voimaan paremmin.
Kaikkein vaikeimpana aikana hän jäi joksikin aikaa sairauslomalle. Hän meditoi, teki pitkiä kävelyretkiä, harjoitti mindfulnessia ja vietti kolme päivää hiljaisuusretriitissä, ja hänen olonsa koheni hieman.
Lokakuun tienoilla tapahtui käänne.
”Pystyin taas nauttimaan ja olemaan kiitollinen pienistä asioista, kuten kellastuneista lehdistä ja purevasta syysilmasta. Syksyllä on sallitumpaa olla vähän introvertti”, Maria sanoo.
Koska hän on nyt kokenut kesämasennuksen kahdesti, hän tietää mitä tehdä, jos hän huomaa taas energiansa ja elämänilonsa alkavan hiipua.
”Olen tullut tietoisemmaksi hermostostani ja siitä, mikä saa minut tuntemaan oloni hyväksi ja mikä huonoksi. Näin voin huolehtia itsestäni paremmin. En ajattele, että ’voi ei, pian taas on kesä’”, hän toteaa.
Kaipaatko sinä neuvoja kesämasennuksen lieventämiseen?
Kyse on niin makuuhuoneen pimentämisestä kuin sen vaalimisesta, mikä tekee sinut onnelliseksi. Olemme koonneet psykologin neuvot tänne.
ASIANTUNTIJA: Psykologi Eivind Johansen