Haluamme syödä ilmastoystävällisemmin, mutta kun menemme ruokakauppaan pitkän työpäivän jälkeen, moni päätyy viskaamaan ostoskoriin perinteisen jauhelihakastikkeen ainekset.
Se kelpaa perheelle, sen osaa tehdä vaikka silmät kiinni ja voi muistaa tasan tarkkaan, miltä hyllyiltä eri ainekset löytyvät.
Helppo ratkaisu on vaihtaa naudanjauheliha vegejauhikseeen ja se siitä, mutta voiko vaihtamalla lihan vegevalmisteeseen todella pienentää ilmastovaikutustaan ja saada terveyshyötyjä, vai onko se liian hyvää ollakseen totta?
[Haluatko syödä enemmän kasvissyöjä päivällisellä? Lisää terveellisiä kasvisreseptejä löydät täältä
Kysymys on yhä ajankohtaisempi, sillä lihaa jäljittelevien tuotteiden määrä ja suosio kasvavat. Halusipa sitten tehdä lihattoman version kanakormasta, pyttipannusta tai kinkkukiusauksesta, löytyy avuksi korvaava kasvistuote.
Lihattomien tuotteiden pohjana on usein jollain tavalla käsitelty soija-, herne- tai vehnäproteiini (gluteeni), ja siksi ne jäljittelevät hyvin lihan rakennetta.
Sen lisäksi niissä on suurinpiirtein aina vettä, rasvaa ja aromiaineita. Kun siis kutsuu niitä kasvisvalmisteiksi, se pitää kyllä paikkansa, mutta ei pidä kuvitella, että ne valmistettaisiin hienontamalla kulhollinen kasviksia ja puristamalla siitä jauhista tai makkaraa.
”Lihaa jäljittelevät tuotteet ovat hyvä välimuoto punaisen lihan ja käsittelemättömien vegaanisten proteiininlähteiden, kuten linssien ja papujen välillä”, selittää ravitsemusterapeutti Maria Felding, joka on erikoistunut vegaaniseen ravitsemukseen.
Pitkä lista ainesosia saattaa pistää silmään lihankaltaisten kasvisvalmisteiden etikettejä tavatessa. Monet meistä on kasvatettu ajattelemaan, että lyhyemmän ainesosaluettelon omaavat tuotteet ovat terveellisempiä, minkä vuoksi kasvisvalmisteet voivat vaikuttaa vaaralliselta kemikaalikimaralta. Näin ei kuitenkaan aina ole asianlaita.
”Se on vähän kuin sanoisi, että jokin ruoka on huono siksi, että siinä on monia eri mausteita. Pitkä ainesosalista ei siis sinänsä ole ongelma, ja jos ainesosalistaa tutkii tarkemmin, paljastuvat ainekset useimmiten harmittomiksi, kuten sipulijauheeksi, kasviöljyksi tai hiilihydraatiksi”, sanoo Felding.
Kaikki kasvisvalmisteet eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä. Feldingin mukaan on kaksi asiaa, joita tulee erityisesti pitää silmällä, kun valitsee lihan tilalle kasvisvalmistetta: suolan ja tyydyttyneiden rasvojen määrä. Ne voivat nimittäin olla hyvin suuria. Feldingillä on tähän kaksi helppoa ja hyvää ohjenuoraa.
”Valitse vähäsuolaista ja ole itse varovainen suolaa lisätessäsi. Toisekseen ainesosaluettelossa veden jälkeen seuraavan ainesosan tulla olla proteiini – se voi olla soija, herne, kikherne, pavut tai muu vastaava – mutta ei rasva. Helppo muistisääntö on välttää aina tuotteita, jotka sisältävät kookos- tai palmuöljyä, sillä ne vievät tyydyttyneiden rasvojen osuuden punaiselle.”
Asiantuntija: ravitsemusterapeutti ja kliinisen ravitsemustieteen maisteri M. Felding
KUNTO PLUS 6/2023