Vekonia, nyhtistä ja vegenakkeja – supermarkettien kylmähyllyt pullistelevat erilaisia vegaanisia vaihtoehtoja lihatuotteille, mutta mistä tietää, mikä vastaa mitäkin uudessa proteiiniviidakossa, ja ovatko ne hyväksi ihmiselle ja pallolle?
KASVISJAUHISPIHVIT – Ihmiskunnan täytyy ottaa lusikka kauniisen käteen ja vähentää lihansyöntiä. Mutta miten hyvä ratkaisu kasvisjauhis on?
Haluamme syödä ilmastoystävällisemmin, mutta kun menemme ruokakauppaan pitkän työpäivän jälkeen, moni päätyy viskaamaan ostoskoriin perinteisen jauhelihakastikkeen ainekset.
Se kelpaa perheelle, sen osaa tehdä vaikka silmät kiinni ja voi muistaa tasan tarkkaan, miltä hyllyiltä eri ainekset löytyvät.
Helppo ratkaisu on vaihtaa naudanjauheliha vegejauhikseeen ja se siitä, mutta voiko vaihtamalla lihan vegevalmisteeseen todella pienentää ilmastovaikutustaan ja saada terveyshyötyjä, vai onko se liian hyvää ollakseen totta?
[Haluatko syödä enemmän kasvissyöjä päivällisellä? Lisää terveellisiä kasvisreseptejä löydät täältä
Kysymys on yhä ajankohtaisempi, sillä lihaa jäljittelevien tuotteiden määrä ja suosio kasvavat. Halusipa sitten tehdä lihattoman version kanakormasta, pyttipannusta tai kinkkukiusauksesta, löytyy avuksi korvaava kasvistuote.
Lihattomien tuotteiden pohjana on usein jollain tavalla käsitelty soija-, herne- tai vehnäproteiini (gluteeni), ja siksi ne jäljittelevät hyvin lihan rakennetta.
Sen lisäksi niissä on suurinpiirtein aina vettä, rasvaa ja aromiaineita. Kun siis kutsuu niitä kasvisvalmisteiksi, se pitää kyllä paikkansa, mutta ei pidä kuvitella, että ne valmistettaisiin hienontamalla kulhollinen kasviksia ja puristamalla siitä jauhista tai makkaraa.
”Lihaa jäljittelevät tuotteet ovat hyvä välimuoto punaisen lihan ja käsittelemättömien vegaanisten proteiininlähteiden, kuten linssien ja papujen välillä”, selittää ravitsemusterapeutti Maria Felding, joka on erikoistunut vegaaniseen ravitsemukseen.
”Useimmat kasvisvalmisteet eivät vedä vertoja kikherneille, pavuille ja vastaaville, mutta ovat silti paljon terveellisempi valinta kuin punainen liha, jonka käyttöä Ruokavirasto suosittaa rajoittamaan.”— ravitsemusterapeutti ja kliinisen ravitsemustieteen maisteri M. Felding
Pitkä lista ainesosia saattaa pistää silmään lihankaltaisten kasvisvalmisteiden etikettejä tavatessa. Monet meistä on kasvatettu ajattelemaan, että lyhyemmän ainesosaluettelon omaavat tuotteet ovat terveellisempiä, minkä vuoksi kasvisvalmisteet voivat vaikuttaa vaaralliselta kemikaalikimaralta. Näin ei kuitenkaan aina ole asianlaita.
”Se on vähän kuin sanoisi, että jokin ruoka on huono siksi, että siinä on monia eri mausteita. Pitkä ainesosalista ei siis sinänsä ole ongelma, ja jos ainesosalistaa tutkii tarkemmin, paljastuvat ainekset useimmiten harmittomiksi, kuten sipulijauheeksi, kasviöljyksi tai hiilihydraatiksi”, sanoo Felding.
Kaikki kasvisvalmisteet eivät kuitenkaan ole yhtä hyviä. Feldingin mukaan on kaksi asiaa, joita tulee erityisesti pitää silmällä, kun valitsee lihan tilalle kasvisvalmistetta: suolan ja tyydyttyneiden rasvojen määrä. Ne voivat nimittäin olla hyvin suuria. Feldingillä on tähän kaksi helppoa ja hyvää ohjenuoraa.
”Valitse vähäsuolaista ja ole itse varovainen suolaa lisätessäsi. Toisekseen ainesosaluettelossa veden jälkeen seuraavan ainesosan tulla olla proteiini – se voi olla soija, herne, kikherne, pavut tai muu vastaava – mutta ei rasva. Helppo muistisääntö on välttää aina tuotteita, jotka sisältävät kookos- tai palmuöljyä, sillä ne vievät tyydyttyneiden rasvojen osuuden punaiselle.”
Pääraaka-aine
Soija-, herne-, sieni- tai muu kasvisproteiini
Käyttö
Kasvisjauhista on sekä tuoreena että pakasteena ja molemmista voi muotoilla pyöryköitä ja pihvejä aivan kuten jauhelihastakin. Useimmat kasvisjauhikset tai -murut sopivat kuitenkin parhaiten kastikkeisiin, joten kokeile niitä esimerkiksi bologneseen tai lasagnen täytteeksi.
Ilmastovaikutus
Joidenkin kasvisjauhisten ilmastovaikutus on alle kymmenesosa naudanjauhelihan vaikutuksesta, joten sillä voi tehdä suuren palveluksen ilmastolle.
Pääraaka-aine
Kasvisvalkuainen, vehnä-, herne- tai soijaproteiini
Käyttö
Kaikenlaisiin voileipiin, eväsleipiin tai kerrosvoileipiin. Kasvisleikkeleissä on suuri valikoima eri makuja pepperonista lauantaimakkaraan, maista vaikka!
Ilmastovaikutus
Riippuu siitä, mikä lihaleikkele sillä korvataan, mutta yleisesti ottaen vähennys ilmastopäästöissä on kohtalainen tai suuri.
Pääraaka-aine
Härkäpapu-, kaura- tai herneproteiini
Käyttö
Nyhtikset muistuttavat rakenteeltaan nyhdettyä possua tai kanaa ja niitä saa sekä suikaleina että muruna. Valmiiksi maustetut nyhtikset sopivat moneen tarkoitukseen: tex mex tacoihin, tomaattinen pastakastikkeeseen, currymaustettu kormaan ja sitruunainen vaikkapa salaattiin tai täytettyihin leipiin. Nyhtikset ovat suomalainen innovaatio.
Ilmastovaikutus
Päästövähennyksen suuruus riippuu siitä, korvaako nyhtiksellä broileria vai nautaa, mutta vegaanisella kasviproteiinilla on aina pienempi ilmastovaikutus kuin lihalla. Broileriin verrattuna ero voi olla vaatimaton, mutta nautaan nähden ilmastovaikutus on moninkertaisesti pienempi.
Pääraaka-aine
Vehnä-, herne- tai soijaproteiini
Käyttö
Pitaleivissä tai wrapeissa ja kapsalonissa (uunissa ranskalaisten kanssa).
Ilmastovaikutus
Koska kebabliha valmistetaan useimmiten lampaan- tai naudanlihasta, on ilmastohyöty suuri.
Pääraaka-aine
Soija-, vehnä- tai herneproteiini
Käyttö
Kaikki kasvisnakit ja -makkarat voi paistaa ja panna hotdogin väliin, mutta ne sopivat hyvin myös pataruokiin ja keittoihin. Kokeile eri tuotteita, kunnes löydät omaan makuun sopivan.
Ilmastovaikutus
Kasvisnakit ovat lähes poikkeuksetta ilmastoystävällisempiä kuin lihaisat serkkunsa.
Pääraaka-aine
On kasvispihvejä, jotka koostuvat kokonaan kasviksista, kuten punajuuresta tai porkkanasta, ja sitten pihvejä herneproteiinista tai mustapavuista.
Käyttö
Esimerkiksi hampurilaisen välissä, lisäkkeenä tai uunijuuresten kanssa.
Ilmastovaikutus
Jos kasvispihvillä korvataan naudanjauhelihapihvi, on ilmastohyöty tuntuva, mutta sen suuruus vaihtelee kasvispihvin mukaan.
HUOM!
Koska jotkin kasvispihvit koostuvat pääasiassa kasviksista, niiden proteiinisisältö vaihtelee suuresti. Pidä siis proteiinin osuutta silmällä, jos haluat kasvispihvin korvaavan vastaavasta lihatuotteesta saatavan proteiinin.
Pääraaka-aine
Kasvispyörykät kuuluvat niihin tuotteisiin, joista löytyy eniten erilaisia vaihtoehtoja. Jotkin on valmistettu pääasiassa kasviksista, toiset taas etupäässä vegaanisista proteiininlähteistä, kuten soijasta tai kaurasta.
Käyttö
Jotkin tuotteet sopivat parhaiten paistettavaksi ja syötäväksi sellaisenaan, ja toiset ovat parhaimmillaan tomaatti- tai muussa kastikkeessa. Se selviää vain kokeilemalla!
Ilmastovaikutus
Suomalaisessa keittiössä pyörykät valmistetaan tavallisesti sian- tai naudanlihasta, joten kasvispyörykkään vaihtamisen ilmastohyöty on huomattava.
Pääraaka-aine
Kikherne
Käyttö
Perinteisesti nämä Lähi-Idästä kotoisin olevat herkut tarjotaan pitaleivän välissä, mutta niitä voi myös syödä salaateissa tai nopeana välipalana.
Ilmastovaikutus
Ilmastonäkökulmasta tämä on parasta mitä voi toivoa: falafelmassan ilmastovaikutus on alle 2 CO²e/kg. Sen sijaan esimerkiksi kebablihan päästöt ovat yli 35 CO²e/kg.
Asiantuntija: ravitsemusterapeutti ja kliinisen ravitsemustieteen maisteri M. Felding
KUNTO PLUS 6/2023