Saunaa on perinteisesti pidetty terveyden lähteenä, mutta saunomisessakin on muistettava kohtuus sekä riittävä nesteytys.
NESTEHUKKA on kavala seuralainen, jos saunan lämmössä viipyy liian pitkään esimerkiksi viilentävän talviuintipulahduksen jälkeen.
Kun hiki alkaa nousta iholle saunan lauteilla, lihakset rentoutuvat ja verenpaine laskee.
Saunomisella on monia hyviä terveysvaikutuksia, mutta kohtuus on siinäkin pidettävä mielessä, sillä muuten voi iskeä nestehukka.
Saunalla on positiivisia terveysvaikutuksia, kunhan siis muistaa pitää huolta nestetasapainosta – mutta ei pelkällä oluella!
Kun ihminen menee saunaan, elimistö alkaa pian jäähdyttää itseään hikoilemalla.
Hikoilu myös poistaa elimistöstä kuona-aineita, mutta jos hikoilee liikaa, seurauksena voi olla nestehukka.
Siksi saunomisen yhteydessä – ja mielellään jo sitä ennen – on hyvä juoda tavallista runsaammin vettä, yhteensä jopa pari litraa.
Jos käy saunassa 2–3 kertaa viikossa tai useammin, siihen liittyvä runsas veden juonti voi huuhtoa tärkeitä ravintosuoloja elimistöstä. Siksi ahkerille saunojille voi olla paikallaan varmistaa myös elektrolyyttien ja magnesiumin saanti.
Se, kuinka suuren nestehukan saunominen aiheuttaa, riippuu saunan lämpötilasta ja kosteudesta, saunojan painosta ja kunnosta sekä elimistön hikoilumekanismista ja tottuneisuudesta lämpöaltistukselle.
Suuntaa-antavasti voisi sanoa, että 45 minuutin saunomisessa menetetään noin 0,5–1 litraa nestettä.
Kaikkia koskevaa tarkkaa arvoa ei kuitenkaan voi antaa, ja olosuhteet vaihtelevat saunakerrasta toiseen myös henkilökohtaisesti, joten jokaisen on aina seurattava omaa oloaan.
Saunominen ei ole suorituslaji, vaan sieltä haetaan hyvää oloa. Jos siis tuntuu, että tänään riittävät leppeämmät tai lyhyemmätkin löylyt, niin jokaisella on oikeus saunoa mielensä mukaan – ja juoda terveellisesti vettä eikä suinkaan välttämättä saunaolutta.
LISÄTIETOJA: Terveyskirjasto ja lääketieteellisen Duodecim-lehden artikkeli Sauna ja nestetasapaino