Ota nälkä hallintaan

Kolme eri nälkää

1. Karkkihimo ja makeannälkä

Podet makeanhimoa, olet kenties myös väsynyt, kärsit päänsärystä etkä oikein jaksa keskittyä. Mielesi tekee jotain makeaa ja hyökkäät kiinni kaikkeen, mitä vain löydät. Et kaihda työtoverisi pöytälaatikoiden tai lastesi karkkikätköjen penkomista jahdatessasi jotain, joka voi tyydyttää himosi.

Todennäköisesti insuliini ja/tai toinen hormoni, glukagoni, ovat epätasapainossa elimistössäsi.

Ota verensokeri hallintaan! Sen avulla insuliini ja glukagoni pysyvät kurissa. Tärkeintä on syödä kuitupitoista ruokaa säännöllisesti. Lisää mielellään rasvaa ja proteiineja joka ateriaan. Jos olet ylipainoinen, hyödyt paljon laihduttamisesta.

2. Kyltymätön sudennälkä

Tunnet itsesi usein nälkäiseksi päivän mittaan, oikein todella kamalan nälkäiseksi. Kauhot lautasellesi läjäpäin ruokaa ja voit vallan hyvin syödä kaiken!

Sinulla voi hyvin olla korkea greliinitaso, mikä tekee nälkäiseksi. Tila on tyypillinen hieman ennen ateriaa.

Syö joka päivä monta ateriaa. Jos paastoat tai syöt niukasti suuren osan päivästä, elimistö voi tuottaa niin paljon greliiniä, että tulet nälkäisemmäksi kuin sinun oikeasti tarvitsisi olla, jolloin lankeat helposti ylensyöntiin. On viisasta myös nukkua tarpeeksi, koska muuten keho alkaa helposti suoltaa greliiniä.

3. Levoton pikkunälkä

Tunnet itsesi vain harvoin todella kylläiseksi ja tyytyväiseksi. Vaikka olisit juuri syönyt, sinuun iskee levoton tunne, että voisit mainiosti syödä vähän lisää – ja mielellään jotain makeaa tai rasvaista. Mikä pahinta, liikunta ei kiinnosta sinua lainkaan.

Pikkunälkä voi hyvin johtua siitä, että kehosi ei reagoi kyllin hyvin kylläisyyshormoni leptiiniin. GLP-1-hormoni voi myös osaltaan vaikuttaa kylläisyyden tunteeseesi.

Voit parantaa leptiiniherkkyyttäsi laihtumalla, syömällä vähemmän sokeria ja juomalla vähemmän alkoholia. Kun ohjeita noudattamalla saat terveen ruokahalun, voi aterian jälkeinen GLP-1:n eritys kasvaa. Silloin olosi on kylläisempi syömisen jälkeen.