Monen on vaikea huomata, milloin on nälkäinen, kylläinen tai liiankin täynnä. Tuntemuksiin vaikuttavat fysiologiset, psykologiset ja kulttuuriset seikat. Jokainen voi kuitenkin oppia tunnistamaan elimistön antamat merkit paremmin.
NÄLKÄ – vai ei?
Lapsilla on homma hallussa: he voivat aterialla pysäyttää lusikan puolimatkassa suuhun ja julistaa olevansa täynnä ja pyytää lupaa poistua pöydästä. Siinä vaiheessa lasta on enää vaikea saada syömään enempää: syöminen lopetetaan, kun maha on täynnä.
Ihminen on luonnostaan hyvä havaitsemaan, milloin olo on täysi ja milloin on nälkä. Kaikki elolliset olennot tarvitsevat energiaa selvitäkseen, joten myös ihminen on luotu etsimään ravintoa. Ruokahalua säätelevä hypotalamus sijaitsee aivoissa muutaman sentin silmien takana.
Se ottaa vastaan signaaleja esimerkiksi suolistolta, rasvakudokselta ja haimalta, jotka kertovat, tarvitseeko elimistö lisää ravintoa vai onko energiaa sillä hetkellä kylliksi. Kuulostaa yksinkertaiselta, joten miksi niin monella meistä on vaikeuksia syödä silloin, kun on nälkä ja lopettaa syöminen, kun olo on kylläinen?
Ihmisen kasvaessa hän alkaa kuin huomaamatta oppia olemaan huomioimatta nälän ja kylläisyyden tunteita: vanhemmat saattavat kannustaa syömään aina lautasen tyhjäksi oli maha täynnä tai ei, ja päiväkodissa ja koulussa ruoka-ajat on määrätty puolestamme, joten on syötävä tiettyyn aikaan näläntunteesta riippumatta. Toisin sanoen opimme jättämään nälän ja kylläisyyden tunteet huomiotta.
Alamme kenties yhdistää ruuan erilaisiin tunteisiin: jos teemme paljon töitä, ruoka voi yhdistyä mielessämme yhteen päivän harvoista lepohetkistä. Ja jos olemme joskus olleet laihdutuskuurilla, olemme kenties opiineet, että jotkut ruuat ovat ”kiellettyjä” ja syömiseen alkaa liittyä häpeän tunteita.
Myös sosiaaliset normit voivat vaikuttaa syömiseen: jos työkaveri on leiponut pullaa ja tuo sitä töihin, ei kenties halua olla epäkohtelias ja kieltäytyä tarjotuista herkuista.
On siis lukemattomia syitä sille, miksi moni meistä ei osaa enää kuunnella elimistön nälän ja kylläisyyden tuntemuksia ja syödä niiden mukaisesti. Asiaa ei myöskään helpota se, että elämme yhteiskunnassa, jossa ruokaa on aina helposti käden ulottuvilla.
Monet meistä tietävät, että pitäisi syödä terveellisesti ja jopa sen, mitä se tarkoittaa, mutta paino ei silti pysy terveellisissä lukemissa. Usein kyse on tunnesyömisestä. Alla on muutamia kysymyksiä, jotka voit esittää itsellesi selvittääksesi, syötkö tunteet edellä. Jos haet apua ammattilaiselta, kuten psykologilta, hän saattaa kysyä samantapaisia kysymyksiä.
Mitkä tunteet saavat sinut syömään, vaikket olisi edes nälkäinen? Onko kyse tylsistymisestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä, häpeästä, ilosta vai eri tunteiden yhdistelmästä?
Moni turruttaa tunteensa ruualla sen sijaan, että käsittelisi itse tunteita. Väsymys ei taltu viinirypäleillä vaan levolla, ja ikävystynyt kaipaa tekemistä tai viihdykettä, ei leivoksia.
Useimmat pystyvät jäljittämään tunnesyömisen alun johonkin tiettyyn tapahtumaan. Ehkä terveydenhoitaja sanoi sinulle, kun olit 7-vuotias, että olit hieman pullea, tai luokan suosituin tyttö kehui hoikkuuttasi stressaavan ajanjakson jälkeen tai tätisi kommentoi hoitovapaalla kertyneitä kilojasi.
Monista voi tuntua oudolta syödä sitä, mitä tekee mieli, koska silloin voi menettää hallinnan tunteen omaan syömiseen. Kaikki eivät pysty tähän ilman ylensyönnin vaaraa. Siksi kannattaa aloittaa aterioiden aikatauluttamisella, mutta jättää aterioiden sisältö päättämättä etukäteen.
Vaikka et enää noudattaisikaan paleoruokavaliota, Atkinsin dieettiä tai jotakin muuta ruokavaliota, voi olla, että mielessäsi luokittelet edelleen ruuat kiellettyihin ja sallittuihin vaikket rajoitakaan niiden syömistä. Jos jaat ruuat jo etukäteen kiellettyihin ja sallittuihin, sinun on vaikea kuunnella, mitä elimistösi todella tarvitsee.
Asiantuntija: Terveyspsykologian asiantuntija M. Steenberger, joka auttaa ongelmaisesta ruokasuhteesta kärsiviä asiakkaita ja antaa ruokamentorikoulutusta
Ensimmäisestä suupalasta kestää vähintään puoli tuntia ennen kuin nälkähormonien erittyminen on lakannut, joten siksi on tärkeää syödä hitaasti.
Harjoittele tahdin hidastamista. Ohjeet alla:
Katso lautasta ja jaa se mielessäsi kolmeen yhtä suureen osaan.
Kun olet syönyt yhden kolmanneksen, laske aterimet kädestäsi ja keskity hetkeksi johonkin muuhun kuin ruokaan. Kun otat aterimet taas käteesi, keskity kunnolla ateriaan. Huomioi kunnolla joka ikinen suupala.
