Lisbeth Salander, Cervantes ja Sofi Oksanen tarjoavat muutakin kuin hyvää ajanvietettä – kirjojen lukeminen parantaa elämänlaatua ja vaikuttaa myönteisesti terveyteen. Kenties nyt on oikea hetki kaivaa kirjahyllystä sinne pölyttymään jääneet teokset ja aloittaa lukuharrastus uudelleen.
ALOITA KIINNOSTAVALLA JA RIITTÄVÄN OHUELLA KIRJALLA, sillä paksu ja vaikeaselkoinen kirja voi viedä lukuhalut heti alkuunsa.
Kuulut ehkä niihin ihmisiin, joilla on aikaa lukea vain lomalla. Mutta oikeastaan kirjojen lukemisella myös arjessa olisi runsaasti terveyshyötyjä. Kerromme, millä kuudella tavalla hyödyt lukemisesta.
Tiede todistaa, että jo lyhytkin lukuhetki voi vähentää stressiä. Vuonna 2009 tehdyssä yhdysvaltalaistutkimuksessa verrattiin joogan, naurun ja lukemisen vaikutusta stressitasoon. Opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lukeminen peittosi kaksi muuta tutkittua keinoa sen suhteen, kuinka täydellisesti koehenkilöt pystyivät rentoutumaan toiminnan aikana.
Vuonna 2015 tehdyssä kyselytutkimuksessa yli 2 000 lukutoukalta kysyttiin, mitä kirjat heille merkitsevät. Viidesosa vastasi, että tietyssä elämänvaiheessa luettu kirja oli saanut heidät tekemään elämänlaatua parantavan muutoksen. 38 prosenttia kertoi oppineensa kirjoista, ettei kenenkään ole pakko olla täydellinen.
Lukeminen saattaa säästää aivoja dementialta, osoittaa vuonna 2013 tehty yhdysvaltalaistutkimus. Kuten ristisanojen tai palapelien kaltaiset pulmatehtävät, myös lukemiseen keskittyminen työllistää aivoja, sillä toisin kuin esimerkiksi elokuvaa katsoessa, lukiessa joutuu itse kuvittelemaan näkymät, äänet ja kuvat, mikä antaa puuhaa aivosoluille. Lukeminen harjoittaa myös muistia, sillä tarinan aikaisemmat vaiheet on pidettävä mielessä, jotta lukemisen jatkaminen on mielekästä.
Tiesitkö, että terveellinen ruokavalio suojaa ja kehittää myös aivoja?
Kaunokirjallisuutta on käytetty yhtenä keinona parantaa myötäelämis- eli empatiakykyä, vaikka sen vaikutusta ei olekaan voitu todistaa tieteellisesti. Vuonna 2011 tehdyssä saksalaistutkimuksessa todettiin, että lääketieteen opiskelijoiden empatia potilaita kohtaan väheni opintojen edetessä, ja sen jälkeen useat yliopistot esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Espanjassa ovat sisällyttäneet opintoihin pakollisia kirjallisuuskursseja. Niillä tulevat lääkärit tutustuvat sairaiden ja surevien elämään, ennen kuin tapaavat heitä tosielämässä sairaalan käytävillä. Kirjojen uskotaan edistävän empatiaa, sillä lukiessaan ihminen asettuu kirjan henkilöiden asemaan ja aivot tuottavat kirjan kuvaamia tuoksuja, liikkeitä ja tunteita. Jos esimerkiksi lukee kanelista, aivot reagoivat samantyyppisesti kuin silloin, kun haistaa oikeaa kanelia.
Tekstejä lukeva kohtaa suunnilleen kaksi kertaa niin paljon harvinaisia sanoja kuin television katsoja, selvisi Cambridgen yliopiston vuonna 1988 tekemässä laskentatutkimuksessa. Harvinaiseksi laskettiin sana, joka ei vielä kuulu 10–12-vuotiaiden keskimääräiseen sanavarastoon. Sama tutkimus osoitti, että jos haluaa vahvistaa vierasperäisten sanojen hallintaa, kannattaa lukea lehtiä, sillä lehtiartikkeleissa on harvinaisia ja vierasperäisiä sanoja jopa kolminkertaisesti verrattuna television viihdeohjelmiin.
Sähköisen näytön katselu ennen nukkumaanmenoa vaikeuttaa nukahtamista, sillä näytön sinertävä valo heikentää unen kannalta tärkeän melatoniinin tuotantoa. Kirjan lukeminen ennen nukkumaanmenoa sen sijaan auttaa saamaan unen päästä kiinni.
Toiminta ennen nukahtamista vaikuttaa suuresti nukahtamiseen ja unen laatuun. Lue lisää täältä.