Aina silloin tällöin mieleen voi putkahtaa jokin huolen aihe, joka jää toviksi vaivaamaan. Mitä jos kumppani löytääkin jonkun toisen? Mitä jos sairastun syöpään? Mitä jos lapsille tapahtuu jotain? Mitä jos olenkin ihan huono ystävä – tai kollega, tai äiti? Kenties sodan tai ilmastonmuutoksen ajatteleminen vie yöunet – tai pohdinta siitä, mitä ihmettä sitä tarjoaa ystäville, jotka tulevat huomenna käymään, tai mitä sitten tehdään, jos viikonlopun pihajuhlissa tuleekin vettä taivaan täydeltä.
Murehtija ei ole yksin. Pienikin asia voi muuttua isoksi huoleksi, ja monilla kuluu valtavasti energiaa esimerkiksi sitä vatvoessa, onko tarpeeksi hyvä siinä tai tässä, tai onko elämässä tullut tehtyä oikeita valintoja. Onneksi negatiivisia ajattelumalleja voi haastaa ja muuttaa ja näin oppia murehtimaan vähemmän asioista, joille ei kuitenkaan voi yhtään mitään.
Läheisistä kannetaan huolta
Kognitiiviseen ja metakognitiiviseen terapiaan erikoistunut psykologi Silje Westerheim tietää, miten omaan ajatteluun ja käytökseen voi vaikuttaa, kun huolet saavat yliotteen – ja mistä huolehtiminen ja murehtiminen ylipäänsä usein johtuu:
”Monia naisia yhdistää taipumus huolehtia asioista, joilla on henkilökohtaista merkitystä. Naiset saattavat murehtia paljonkin sitä, ovatko he riittävän hyviä työtekijöinä, ystävinä, kumppaneina ja äiteinä. Kun kyseessä on asia, jolla on itselle paljon merkitystä, se voi aiheuttaa myös paljon huolta”, psykologi kertoo.
Lue täältä lisää metakognitiivisesta terapiasta.
Naiset ovat myös ylipäänsä miehiä taipuvaisempia murehtimiseen ja saattavat murehtia jopa muiden puolesta.
”Naiset saattavat jopa kantaa huolta kumppaninsa terveydestä enemmän kuin tämä itse, jos heidän mielestään kumppani ei vaikuta itse ottavan asiaa tarpeeksi vakavasti”, psykologi sanoo.
Naiset tapaavat myös miehiä useammin pitää huolehtimista jopa tietyllä tavalla hyödyllisenä ja uskoa, että murehtimalla voi varautua vastoinkäymisiin – mikä vain antaa huoliajatuksille entisestään pontta.
”Jos esimerkiksi pelkää, että kumppani on uskoton, voi kuvitella, että kun käy kerta toisensa läpi mielessään tätä vaihtoehtoa, olisi jotenkin paremmin valmistautunut, jos kumppani joskus jääkin kiinni pettämisestä. Näin tulee kuitenkin vain murehtineeksi loputtomiin asioista, jotka tapahtuvat vain omassa päässä”, Westerheim sanoo.
Rakkaudessa on muutenkin paljon aineksia huolen aiheeksi.
”Monet kokevat entistä enemmän paineita löytää juuri oikea kumppani, ja siksi valintaa vatvotaan enemmän. Nykyisin kumppani saatetaan korvata helpostikin, ja sen oikean löytämisen saatetaan kokea heijastelevan omia kykyjä ja arvoa”, Westerheim kertoo.
Suurin osa löytää tasapainon
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan huolehtimisella on tarkoituksensa, ja että se saa ihmisen toimimaan ja reagoimaan – esimerkiksi käyttämään pyöräilykypärää kaatumisen pelossa. Toiset, kuten Silje Westerheim, eivät näe huolehtimisessa mitään hyvää.
”Asioihin voi suhtautua vakavasti ilman, että niistä huolehtii tai murehtii. Huoli ei saa ihmistä panemaan pyöräilykypärää päähän, vaan ihan terve järki”, hän sanoo.
Kaikenlaiset ajatukset ja murheet kuuluvat joka tapauksessa ihmiselämään, ja useimmilla murehtiminen pysyykin hallinnassa niin, että ikävät asiat eivät jää pyörimään mieleen. Jotkut kuitenkin kokevat, että huoliajatukset hallitsevat omaa elämää. Tällöin päivästä voi kulua tuntikausia asioiden vatvomiseen ja spekulointiin, mikä voi johtaa jopa masennukseen.
”Jos ‘entä jos‘ -ajatukset eivät hellitä, niihin alkaa suhtautua potentiaalisina vaaroina. Tällöin uhkia voi ruveta näkemään kaikkialla.”
Mikä sitten ratkaisee sen, miten paljon huolet saavat kenenkin elämässä valtaa?
”Siihen voivat vaikuttaa muun muassa aiemmat kokemukset ja se, mitä niistä on oppinut. Jonkin verran myös riippuu omista luonteenpiirteistä”, psykologi sanoo.
Huolet ovat kuin lintuja
Ajatusten sisältö ei ole hänen mukaansa niinkään olennaista kuin tapa, jolla ajatuksiin suhtaudutaan ja niitä käsitellään. Mieleen juolahtavia ajatuksia ei nimittäin voi valita, mutta sen sijaan jokaisella on päätösvaltaa siihen, tarttuuko ajatuksiin ja alkaako murehtia niitä.
”Jos heittää pihaan siemeniä linnuille, ne eivät lennä pois. Päinvastoin – lintuja tulee vain entistä enemmän, koska niitä ruokitaan. Samoin myös huoliajatuksia tulee aina vain enemmän, jos niille antaa painoarvoa.”
Psykologin mukaan onkin tärkeää ymmärtää, että ajatus ei ole sama asia kuin totuus.
”Voit joko murehtia ajatuksia tai voit päättää jättää ne sikseen. Kenties voit odottaa hetken ennen kuin alat analysoida niitä. Kenties voit myös tarkistaa sääennusteen tai odottaa hetken ennen kuin soitat lääkärille.”
Asiantuntija: psykologi Silje Hansen Westerheim
