Pimeänä ja kylmänä vuodenaikana monet tuntevat puhtinsa vähenevän ja väsymyksen lisääntyvän, mutta joillakuilla se laukaisee varsinaisen kaamosmasennuksen. Katso, mihin oireisiin pitäisi reagoida.
KAAMOSMASENNUKSELLE TYYPILLISTÄ ON sosiaalisista suhteista vetäytyminen.
Puhti on poissa, unentarve on suurempi ja ruokahalu on kasvanut.
Nämä ovat tyypillisiä kaamosmasennuksen oireita, mutta ne voivat jossakin määrin vaivata useita meistä pimeänä vuodenaikana.
Mistä siis tietää, kärsiikö todella kaamosmasennuksesta vai onko kyse ”vain” normaalista reaktiosta kylmyyteen ja vähentyneeseen päivänvaloon?
Kysyimme tätä psykiatrian erikoislääkäri Ida Hagemanilta.
”Yleisesti ottaen kyse on oireiden kestosta, määrästä ja voimakkuudesta”, hän sanoo.
Hän kuitenkin nostaa esiin kolme oiretta, jotka usein painottuvat erityisen voimakkaina kaamosmasennuksesta kärsivillä.
Kaamosmasennuksesta puhuttaessa monelle tulee varmasti ensimmäisenä mieleen surullisuus ja alakulo, ja ne kuuluvatkin oireisiin, mutta Hagemanin mukaan voimakkain oire on kuitenkin väsymys.
Eikä kyse ole vain lievästä väsymyksestä.
”Sänky ja sohva voivat vetää puoleensa magneetin tavoin. Sieltä on lähes mahdotonta päästä ylös, vaikka nukkuukin enemmän kuin normaalisti”, hän selittää.
Selkeän väsymyksen lisäksi lisääntynyt ruokahalu, erityisesti nopeiden hiilihydraattien himo, sekä sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen ovat yleisiä oireita.
Ja tässä kaamosmasennus eroaa tavallisesta kaamosväsymyksestä.
”Monet kokevat talvikuukausina jonkinlaista väsymystä ja vetämättömyyttä, ja se on täysin normaalia. Kuitenkin vain osa nukkuu selvästi tavallista enemmän tai tuntee ruokahalunsa lisääntyneen merkittävästi”, Hageman selittää.
Lisääntyneellä ruokahalulla ei tarkoiteta sitä, että kevyet kesäsalaatit vaihtuvat tuhdimpiin pataruokiin tai että tulee syötyä ylimääräinen pala ruisleipää lounaalla.
Se tarkoittaa, että yhtäkkiä imuroit kaapeista sisuksiisi kaikki nopeat hiilihydraatit, kuten suklaat ja sipsit.
Jos epäilet, että sinulla voi olla kaamosmasennus, Ida Hageman neuvoo menemään lääkäriin, jotta asia selviää.
Monet kärsivät vuosikausia diagnosoimattomasta kaamosmasennuksesta, mikä ärsyttää ylilääkäriä.
”Se on erittäin helppo hoitaa, joten on todella ikävää, jos se vaikuttaa toimintakykyysi ja elämänlaatuusi”, hän sanoo.
(Klikkaa tästä ja lue kaamosmasennuksen hoidosta)
Osa talvimasennuksen tyypillisistä oireista, kuten väsymys ja energian puute, voivat johtua myös muista sairauksista, kuten anemiasta tai kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Myös siksi on tärkeää, että menet lääkäriin, jos tunnistat itsessäsi tyypillisiä oireita ja huomaat niiden vaikuttavan elämänlaatuusi.
ASIANTUNTIJA: Psykiatrian erikoislääkäri Ida Hageman