Moni varmasti tunnistaa sen euforisen tunteen, kun saa liikkua oman lempimusiikkinsa tahtiin muun konserttiyleisön kanssa yhtenä onnellisena massana. Lue, miten kokemus vaikuttaa mieleen.
KONCERTOPLEVELSER giver energi til både krop og sjæl. Det er ikke et must at kende de andre blandt publikum, men det er bedre at kende musikken.
Elävän musiikin kuuntelu on todistettavasti hyväksi – livekonsertilla on nimittäin välitön vaikutus musiikista nauttijan elimistöön.
”Veri alkaa tällöin kiertää nopeammin, ja elimistössä erittyy runsaasti endorfiineja eli luontaisia onnellisuushormoneita,” sosiaalipsykologian lehtori Torben Bechmann Jensen kertoo.
Lue myös: 9 konstia lisätä endorfiinin tuotantoa
Elävästä musiikista nauttiminen vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan.
”Selvimmin vaikutuksen huomaa ilon tunteena. Mutta se, mistä varsinaisesti iloitaan, onkin vaikeammin määriteltävissä”, hän jatkaa.
Tätä voi yrittää havainnollistaa kuvittelemalla, että seisoo ihmismeressä, jossa kaikki muutkin ympärillä fanittavat parhaillaan esiintyvää taiteilijaa.
Tämä luo ennen kaikkea yhteisöllisyyden kokemuksen.
”Toisin kuin monissa muissa tilanteissa, ei ole tarvetta neuvotella kenenkään kanssa siitä, mitä tehdään – tarvitsee vain olla läsnä.”— Sosiaalipsykologian lehtori Torben Bechmann Jensen
Voi siis vain antautua nauttimaan ja unohtaa hetkeksi arjen kiireet.
Yhteisöllisyyttä koetaan toki esimerkiksi myös jalkapallofanien kesken, mutta elävää musiikkia kuunneltaessa tapahtuu jotain aivan erityistä:
”Erona on ääni, liike ja rytmi. Musiikin tahtiin liikkuminen lisää ilon tunnetta. Tanssiessa ei vain voi murjottaa”, Jensen toteaa.
Tämän vuoksi monilla onkin hyvän keikan tai festareiden jälkeen vaikea palata takaisin arkeen, koska kokemus on ollut niin kokonaisvaltainen.
Asiantuntijalla ei ole ainakaan epäilystä siitä, etteivätkö livekonserttien hyödyt olisi haittoja suurempia.
”Konsertissa käyminen piristää. Se tekee hyvää mielialalle ylipäänsä. En ole varma, voiko sitä käyttää varsinaisesti lääkkeenä, mutta suosittelen ehdottomasti ainakin kokeilemaan”, Jensen sanoo lopuksi.
ASIANTUNTIJA: Sosiaalipsykologian lehtori Torben Bechmann Jensen