ÄO on inhimillinen ominaisuus, joka ennustaa koulutuksen pituuden, työn arvostuksen ja palkkapussin paksuuden. Lue, miten ÄO vaikuttaa elinikään.
ÄO | Koulutus voi nostaa älykkyysosamäärää 1–5 pisteellä koulutusvuotta kohti.
Kaikilla on ÄO. Joillakin se on korkea, toisilla alhainen, ja valtaosalla se sijoittuu keskitasolle. Se vaikuttaa elämään paljonkin, mutta sen muuttamiseksi ei ole paljonkaan tehtävissä. Jokainen saa syntyessään älynlahjat, joita itse kukin hyödyntää enemmän tai vähemmän hyvin tai huonosti.
Älykkyydestä kiinnostumiseen on lukuisia muitakin syitä. Jos kuvittelit, että ÄO kertoo ”vain” kyvystä ratkaista visaisia ongelmia, luulit väärin. Älykkyysosamäärä vaikuttaa lähes kaikkeen aina palkkatasosta odotettavissa olevaan elinikään saakka.
ÄO vaikuttaa elämään yllättävän paljon. Tässä joitakin asioita, joihin älykkyysosamäärä vaikuttaa.
Korkea ÄO yhdistyy – ei niinkään yllättävästi – pitkään koulutukseen. Jos ÄO-pisteitä on runsaasti, kuuluu elämään todennäköisesti myös pitkä yliopistokoulutus. Muutkin tekijät toki vaikuttavat: jos persoonallisuuden rakenteeseen kuuluu vahva tunnollisuuden piirre, se vaikuttaa yliopistokoulutukseen enemmän kuin älykkyysosamäärä.
ÄO-testin pisteiden ja palkan välillä on myös kohtalainen riippuvuus. On kuitenkin vaikea erottaa, mikä johtuu yksinomaan älykkyysosamäärästä ja mihin vaikuttaa koulutus, koska pitkän koulutuksen ja korkeamman palkan välillä on olemassa selvä yhteys.
ÄO:n ja kuolleisuudenkin välillä on yhteys. Ruotsalaistutkimuksessa seurattiin miljoonaa miestä 20 vuoden ajan. Heiltä kaikilta oli mitattu ÄO. Tutkimuksessa havaittiin, että heikoimmat pisteet saaneilla oli tuona aikana noin kolme kertaa suurempi kuolleisuus kuin korkeimmat pisteet saaneilla.
Korkeamman ÄO:n omaavat elävät yleensä terveellisemmin ravinnon, liikunnan ja tupakoinnin suhteen. Keuhkosyövän riski on suurin heikkolahjaisimmilla. Tämä johtuu siitä, että heikkolahjaiset kuuluvat useammin alempaan yhteiskuntaluokkaan.
Älykkyyden ja alkoholinkäytön yhteydestä ei ole tutkimuksia, mutta korkean älykkyysosamäärän ihmisillä näyttäisi olevan suurempi todennäköisuus kokaiinin ja ekstaasin käyttöön kuin muilla. Tulevaisuus kertonee, merkitseekö käyttöalttius myös riippuvuutta.
Huippuälykkäillä on lievä yliedustus Aspergerin syndroomaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavissa, mutta korkea ÄO näyttää suojaavan skitsofrenialta, masennukselta ja eräiltä muilta sairauksilta.
Alhaisen ÄO:n omaavilla on suurempi riski tulla tapetuksi, vaikka riski onkin pieni. Suurentunut riski ei liittyne niinkään älykkyyteen kuin siihen, että alemman ÄO:n ihmisillä on suurempi riski kuulua sellaiseen yhteiskuntaluokkaan, jossa tapot ja väkivalta ovat muita yleisempiä.
On tavallista, että lahjakkaat lapset oppivat lukemaan jo ennen kuin menevät kouluun.
Jos päässälasku on sinulle helppoa tai muistat kaikkien puhelinnumerot, se saattaa johtua siitä, että ÄO:si on korkea.
Lapsena saatoit jo herättää huomiota puhumalla kuin paljon vanhempi ihminen, ja aikuisena iloitset uusien sanojen ja niiden käytön oppimisesta. Yhdysvaltalaistutkimus vuodelta 2015 osoitti, että älykkäillä ihmisillä on taipumusta käyttää enemmän kirosanoja.
Varsinkin jos asia, jota tutkit, kiinnostaa sinua.
Jos osaat vaivattomasti asettua toisen asemaan ja jos olet erittäin oikeudenmukainen, saatat myös olla keskimääräistä älykkäämpi.
Tavoitteletko täydellisyyttä ja onko sinun vaikea päästää irti työasioista? Sekin voi johtua ÄO:sta.
Ei ole tavatonta, että hyvin lahjakkaat lapset kokevat maailman ja omat tunteensa eri tavalla kuin muut. Se voi ilmetä voimakkaina tunteenpurkauksina.
Uteliaisuus ja avoimuus ovat ominaisuuksia, jotka voivat olla lahjakkailla lapsilla tavallista yleisempiä, niin usein niitä heillä ilmenee.
Lähde: Tanskan psykologiyhdistys
Asiantuntija: professori T. Madsen