Punaviini on tutkimusten mukaan hyväksi sydämelle, ehkäisee dementiaa ja auttaa painonhallinnassa. Toisaalta Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee alkoholin syöpää aiheuttavien aineiden joukkoon. Pitäisikö lasillinen siis ottaa vai jättää? Otimme selvää.
PUNAVIINIÄ ATERIALLA Suomessa punaviinin kulutus kasvaa aina joulukuussa.
Pitääkö savuke päivässä terveenä? Varma vastaus on: ei. Entä toinen yleinen pahe eli punaviini?
Lasillinen päivässä on pelkästään hyväksi, vai kuinka? Yhden totuuden löytäminen on jo paljon vaikeampaa, eikä tiedekään osaa antaa yksiselitteistä vastausta.
”Siinä, missä tupakointi tuhoaa terveyden tai liikunta on taatusti terveellistä, alkoholijuomien vaikutusten määritteleminen on vaikeampaa. Joidenkin tutkimusten mukaan punaviini on hyvästä, toisten mukaan ei. Tulosten tulkinta on usein vaikeaa”, toteaa professori ja johtava alkoholitutkija, Tanskan kansanterveyden laitoksen johtaja Morten Grønbæk.
Alkoholia kulutettiin Suomessa vuonna 2019 sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna 10,0 litraa asukasta kohti. Kokonaiskulutus väheni edelliseen vuoteen verrattuna 3,9 prosenttia. Alkoholin myynti on vähentynyt sekä Alkossa, kaupoissa että ravintoiloissa. Vilkaisu kuolleisuustilastoihin paljastaa, että sillä väestön osalla, joka käyttää maltillisesti alkoholia, on pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin suurkuluttajilla tai absolutisteilla.
Tilastotietoihin sisältyy kuitenkin aina myös muita tekijöitä kuin pelkkä alkoholinkulutus. Siinä missä pieni tilkka alkoholia voi jopa auttaa ehkäisemään joitakin sairauksia, se voi toisissa tapauksissa koitua kohtaloksi.
Juuri tämän monitulkintaisuuden vuoksi terveysviranomaistenkin on vaikea antaa selkeitä ohjeita siitä, missä menee haitattoman ja riskitason raja, tai onko haitatonta tasoa ylipäänsäkään mahdollista määrittää.
Jos alkoholilla ehkä onkin sydänsairauksia ehkäiseviä ominaisuuksia, ylittävätkö ne esimerkiksi syöpäriskin?
Keskitien määrittämisen vaikeus käy ilmi vertailtaessa eri maiden suosituksia. Kun Ruotsissa kohtuukäytön ylärajaksi määritellään naisille yhdeksän annosta, kohtalaisen riskin rajaksi katsotaan Tanskassa ja Suomessa seitsemän annosta.
Jos kuitenkin verrataan enintään kahdeksan alkoholiannosta viikossa juovaan, 8–16 alkoholiannosta viikossa juovan eliniänodote on nelikymppisenä puoli vuotta lyhempi ja 16–29 annosta juovan jopa 1–2 vuotta lyhempi. Ainakin suurina määrinä nautittuna alkoholi siis on myrkkyä.
”On kuitenkin olemassa selvää näyttöä myös siitä, että pienellä, korkeintaan 2–3 päiväannoksen kulutuksella on erityisesti sydän- ja verisuonitauteja sekä tyypin 2 diabetesta ehkäisevä vaikutus. Jos katsottaisiin pelkästään sydämen kannalta suotuisaa vaikutusta, jopa 4–6 päiväannosta voisi tulla kysymykseen”, Grønbæk toteaa.
Vaikka verisuonet voisivatkin hyvin, runsas alkoholinkäyttö on silti suuri terveysriski, ja tuloksena voi maksakirroosin ja kasvaneen syöpäriskin lisäksi siis olla ennenaikainen kuolema.
Patologit ovat kuitenkin havainneet, että alkoholi suojaa sydäntä. Runsaasti alkoholia käyttäneiden henkilöiden ruumiinavausten yhteydessä on käynyt ilmi verisuonten seinämien hyvä kunto. Toisaalta kuolinsyyksi on saattanut paljastua alkoholinkäytön aiheuttama maksakirroosi.
”Tämä kertoo, että viiden tai jopa kymmenen päiväannoksen vauhti ei kannata, vaikka sydän siitä pitäisikin. Noin 60 sairauden katsotaan olevan kytköksissä alkoholinkäyttöön, ja esimerkiksi suun ja mahalaukun syövät sekä rintasyöpä johtavat hoitamattomina kuolemaan”, Grønbæk sanoo.
Alkoholi on vuodesta 1988 ollut WHO:n syöpää aiheuttavien aineiden luettelossa. Syöpäriski suurenee annosmäärien kasvaessa, ja monien syöpälajien kohdalla ei ole mahdollista määritellä turvallista alarajaa. Esimerkiksi jo puoli päiväannosta nostaa rintasyöpäriskiä.
Maksa hoitaa hommat
Näin elimistö käsittelee nautitun alkoholin.
Lähde: sundhed.dk
Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, kuinka viikkokulutus tulisi jakaa. Jos juodaan suuri määrä kerralla, monien alkoholisidonnaisten sairauksien riski kasvaa merkittävästi.
Ennenaikaisen kuoleman riski on siis pienempi silloin, kun viikoittainen alkoholinkulutus jakautuu tasaisesti verrattuna tilanteeseen, jossa juodaan humalaan asti eli tyhjennetään kerralla vaikkapa kokonainen punaviinipullo.
Vuosina 2011–2014 tehdyn pohjoismaisen väestötutkimuksen mukaan Norjassa humalajuominen on Pohjolan yleisintä, Islannissa vähäisintä. Tanskalaiset juovat useimmin, eli 2,5 kertaa viikossa, kun taas Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa viikossa juodaan keskimäärin 1,2–1,6 kertaa.
Suomessa kulutus on eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas humalajuominen on meillä suuri ongelma. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt.
Onko pienestä määrästä punaviiniä siis enemmän etua vai haittaa? Jos asiasta ei ole aivan varma, professori Grønbæk kehottaa ennen kaikkea noudattamaan terveysviranomaisten antamia riskirajoja koskevia suosituksia.
Tämä on kuitenkin ehkä helpommin sanottu kuin tehty, sillä, kuten sanottu, kohtuukäytön ylärajasuositus on melko korkea, ja etenkin jos kohtuullisenkin viikkoannoksen tempaisee kerralla, sairausriskin lisäksi myös tapaturmariski kasvaa.
LUE MYOS: Hämähäkkisuonet, luutasuonet eli näkyvät pintasuonet – hoito ja ehkäiseminen
Onko terveyden kannalta sitten merkitystä sillä, minkälaisia alkoholijuomia nauttii?
Todennäköisesti ei. Punaviinin terveellisyysväittämä liitetään usein kasviperäiseen, tehokkaaseen resveratroli-nimiseen antioksidanttiin, jota on punaisten rypäleiden kuoressa. Sen terveysvaikutusta ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti dokumentoitu, ja lisäksi viiniä tulisi nauttia erittäin runsaasti. Alkoholin kielteiset vaikutukset taas ovat samat, olipa lasissa puna- tai valkoviiniä, olutta tai giniä ja tonicia.
Juoman laatua pohtiessa kannattaa kuitenkin huomata toinenkin seikka. Eri juoma-annosten sisältämän energian eli kaloreiden määrä nimittäin vaihtelee.
Juomasekoitukset, kuten juuri gini ja tonic (250 kcal) sisältävät enemmän energiaa kuin annos keskiolutta (170 kcal) tai punaviiniä (73 kcal).
Voit tarkistaa eri alkoholijuomien energiasisällöt täältä
Lisäksi ainakin painostaan huolehtivan kannattaa kiinnittää huomiota muuhunkin kuin juoman sisältämiin kaloreihin. Ruokahalu nimittäin kasvaa, jos ruuan kanssa juo viiniä eikä olutta. Syynä voi olla oluen tuoma kylläisyyden tunne. Lisäksi juomisen jälkeisenä päivänä tulee helposti ylensyötyä.
Valkoviini on suosituin
Suomalaiset suosivat valkoviiniä hiukan enemmän kuin punaista. Rosee on hiukan suositumpaa kesäkuukausina, mutta silloinkaan se ei yllä muiden tasolle.
Lähde: Alkon myyntitilasto 8/2019
Päätelmänä voi sanoa, että jos olet punaviiniä rakastava nainen, voit jokseenkin hyvillä mielin nauttia viinilasillisen, jos et ylitä viikoittaista riskirajaa etkä juo kaikkea kerralla.
Professori Morten Grønbækin mukaan punaviiniäkään ei kuitenkaan kannata juoda, ellei nautinto ole kyllin suuri. ”Punaviiniä ei kannata juoda terveysvaikutusten toivossa”, Grønbæk korostaa.
Humaltuvatko naiset miehiä helpommin? Entä ehkäiseekö alkoholinkäyttö raskaaksitulon? Alla vahvistamme ja kumoamme punaviiniin liittyviä väitteitä.
Lasi punaviiniä takaa paremmat yöunet
TARUA Unen laatu huononee, kun elimistö joutuu polttamaan alkoholia. Juuri ennen nukkumaanmenoa juotu lasillinen voi lyhentää aamu-unia, ja normaalit unen vaiheet ja niiden rytmi saattavat kärsiä.
Alkoholin edut lisääntyvät iän myötä
TOTTA Sydän- ja verisuonitaudit alkavat vaivata miehiä noin 40–45 vuoden iästä lähtien ja naisia vaihdevuosien jälkeen. Punaviinin sydämelle suotuisat vaikutukset alkavat siis vasta kypsässä iässä. Nuori henkilö saa osakseen vain alkoholin haittavaikutukset.
TARUA Holtiton juominen heikentää tutkitusti sekä miesten että naisten hedelmällisyyttä. Jos lapsensaanti on toivelistalla, alkoholista ei toki tarvitse täysin luopua, sillä paukku silloin tällöin ei vielä estä raskaaksituloa.
Alkoholi voi helpottaa stressiä
TOTTA Alkoholi voi lievittää stressiä raskaan päivän jälkeen, koska se edistää rauhoittavan dopamiinin eritystä. Tutkimusten mukaan stressaantuneena tulee kuitenkin helposti nauttineeksi reilusti alkoholia, mikä saattaa laukaista huonon kierteen.
Alkoholiannos palaa tunnissa
TARUA 65-kiloisen naisen elimistö polttaa yhden alkoholiannoksen noin 1 tunnissa 45 minuutissa ja 80-kiloisen miehen tunnissa ja 15 minuutissa.
Alkoholin palaminen alkaa vasta 45 minuutin päästä nauttimisesta. Myöskään sauna, liikunta tai kahvinjuonti eivät nopeuta palamisprosessia.
Miehet kestävät enemmän
TOTTA Alkoholi kulkeutuu kehon nesteiden mukana, ja lihaskudoksessa on enemmän nestettä kuin rasvassa. Miehet ovat yleensä naisia kookkaampia ja lihaksikkaampia, mistä johtuen miesten veren alkoholipitoisuus on pienempi kuin saman verran juoneiden naisten.
Lähteet: Duodecim, THL, Kohtuullisesti.fi
Asiantuntija: *M. Grønbæk, Tanskan kansanterveyden laitos*
Juttu on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 19/2019.