Luonnossa liikkuessa on syytä muistaa, että polkujen varsilla ja heinikossa lymyävät punkit odottavat ohi kulkevia nisäkkäitä veriateriakseen. Punkin purema on useimmiten vaaraton, mutta pahimmassa tapauksessa oireet voivat olla vakavat. Lue perusfaktat punkeista ja niiden kantamista taudeista.
PUNKKI kaksinkertaistaa painonsa useita kertoja imiessään verta esimerkiksi ihmisestä.
Punkki tai oikeammin puutiainen on pieni hämähäkkieläimiin kuuluva eläin, joka imee verta linnuista ja nisäkkäistä – myös ihmisistä.
Punkki on tavallinen näky erityisesti kosteissa ja varjoisissa metsissä, joissa se odottelee esimerkiksi ruohonkorrella ohi kulkevaa ihmistä tai eläintä.
Mitä silloin itse asiassa tapahtuu, kun punkki kiinnittyy ihmisen iholle ja alkaa imeä verta? Miten nopeasti punkin purema alkaa oireilla? Ovatko kaikki punkit vaarallisia? Miltä borrelioosista kertova ihottuma näyttää?
Lue jutustamme vastaukset näihin ja moniin muihinkin punkkeihin liittyviin kysymyksiin. Asiantuntijana toimii lääkkeiden käyttöä tutkiva Etelä-Tanskan yliopiston professori Anton Pottegård.
TBE:stä eli puutiaisaivotulehduksesta löydät tietoa täältä.
Monilta menevät usein punkki ja lude sekaisin, vaikka niillä ei todellisuudessa ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Lude on kuusijalkainen hyönteinen, joka näyttää litteältä ja leveältä kovakuoriaiselta. Luteet syövät kasvien nesteitä ja ovat ihmiselle vaarattomia. Ihmisestä verta imevä lude taas on oikeammin lutikka.
Punkki ei ole hyönteinen vaan sen lajit muodostavat hämähäkkieläimiin kuuluvan Acari-alaluokan. Punkeilla on kahdeksan jalkaa, eivätkä ne syö kasveja vaan imevät verta esimerkiksi nisäkkäistä.
Alla olevissa kuvissa vasemmalla on punkki ja oikealla lude.
PUNKKI on kuvassa vasemmalla ja lude oikealla. Kuvassa on aikuinen punkki, nymfivaiheen punkki on paljon pienempi ja vaikeampi havaita.
Punkilla on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen.
Ihmistä purevat pääasiassa nymfit, ja tässä vaiheessa punkki on vielä melko pieni. Jos punkki on vasta kiinnittynyt ja alkanut imeä verta, se on yleensä vain 1–2 millimetrin kokoinen. Sitä voi olla vaikea havaita, sillä punkki näyttää pieneltä, tummalta pisteeltä iholla.
Imiessään lisää verta punkki kasvaa, jolloin se on helpompi huomata.
Iho pureman ympärillä turpoaa ja kutisee, mikä on normaalia.
Punkki tulee poistaa heti, kun huomaat sen. Täältä voit lukea, miten punkki on helpointa poistaa.
VERTA TÄYNNÄ OLEVA PUNKKI on kylläinen ja valmistautuu munimaan.
Punkki ei selviydy sisätiloissa. Jos punkki siis kulkeutuu vaatteissa sisälle, se kuolee parin päivän kuluessa.
Jos on liikkunut alueella, jossa saattaa olla punkkeja, tärkeintä on tarkastaa vartalo punkkien varalta heti sisälle tultua.
Myös vaatteet kannattaa vaihtaa.
Punkki voi selvitä pesukoneessa 40 asteen pesusta, mutta kuivausrumpu on sille liikaa, joten jos haluat punkeista varmuudella eroon, pyöräytä vaatteet kuivausrummussa ennen kuin laitat ne kaappiin tai pyykkikoriin.
Punkki on Suomen vaarallisin eläin, sillä se aiheuttaa vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Punkki voi kantaa joko borrelia-nimistä bakteeria tai puutiaisaivotulehduksen aiheuttavaa TBE-virusta.
Suomessa borreliabakteeria kantaa noin viidesosa punkeista, ja punkki on levinnyt jo käytännössä koko maahan aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Erityisen hyvin punkki viihtyy kosteilla ja metsäisillä alueilla, joilla on runsaasti peuroja.
Punkista ei päällepäin näy, kantaako se borreliabakteeria, joten jos punkki on päässyt kiinnittymään ihoosi, punkin irrottamisen jälkeen tulee tarkkailla, kehittyykö sinulle borrelioosin oireita (Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektio).
Borreliabakteeri on punkeilla suhteellisen yleinen, mutta vakavampaa tautia aiheuttavaa TBE-virusta kantaa punkeista onneksi vain 1–2 prosenttia. Vaikka viruksen saisikin punkin puremasta elimistöönsä, sairastumista ei silti välttämättä tapahdu. Professori Pottegårdin mukaan puutiaisaivotulehduksen oireita kehittyy vain noin neljäsosalle tartunnan saaneista ihmisistä.
LEMMIKKIELÄIMET voivat kantaa punkit ulkoa sisätiloihin, mutta sisään kantautuneet punkit eivät ole ihmiselle kovin suuri uhka. Lemmikkiin kiinnittynyt punkki on nimittäin jo veriateriansa saanut, ja jos punkki irtoaa lemmikistä huomaamattasi, se kuolee parissa päivässä.
Punkki kannattaa poistaa iholta heti, kun sen huomaa. Metsässä tai pitkässä heinikossa liikkumisen jälkeen kannattaa tarkastaa vaatteet ja iho huolellisesti punkkien varalta, jotta punkit saa poistettua mieluiten jo ennen niiden kiinnittymistä.
Nykytiedon valossa punkin on oltava kiinnittyneenä ihoon vähintään 16 tuntia, jotta borreliabakteeri siirtyisi ihmisen elimistöön. Jos punkin saa siis poistettua alle vuorokaudessa, bakteerin siirtyminen ihmiseen on epätodennäköistä.
Lue myös: Näin poistat punkit
Sama ei kuitenkaan koske TBE-virusta, joka siirtyy punkista ihmiseen suhteellisen nopeasti. Pottegårdin mukaan asiantuntijat ovat kuitenkin sillä kannalla, että tilanne on sitä heikompi, mitä pidempään punkki on ihossa kiinni, joten ne kannattaa aina poistaa mahdollisimman pikaisesti.
PUNKKI kiinnittyy ihoon imemään verta.
Jos sinua purrut punkki kantaa borreliabakteeria ja saat punkilta borrelioosin (Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttaman infektion), oireena on tyypillisesti 1–2 viikon kuluttua puremasta sen ympärille kehittyvä punoittava rengas. Oireisiin kuuluvat myös kuume ja puremakohtaa lähinnä olevien imusolmukkeiden turpoaminen.
Useimmilla iho punoittaa puremakohdasta heti punkin pureman jälkeen, mutta tämä ei vielä ole merkki borrelioosista.
Puutiaisaivotulehduksessa oireet ilmenevät tyypillisesti 4–28 päivää tartunnan saamisesta. Oireet ovat kuitenkin niin yleisiä – esimerkiksi väsymystä, kuumetta ja lihaskipuja – että ne voivat liittyä moniin muihinkin sairauksiin eivätkä ole välttämättä merkki puutiaisaivotulehduksesta.
Noin kolmasosalle niistä, joille kehittyy puutiaisaivotulehduksen ensioireita, tulee noin viikon oireettoman jakson jälkeen aivokalvontulehduksen oireita. Lue täältä lisää puutiaisaivotulehduksen oireista.
Lue myös: Näin vahvistat vastustuskykyä
Punkin purema ei satu, minkä vuoksi monet huomaavat pureman vasta havaitessaan itse punkin. Jos punkkia ei huomaa, se irtoaa itsestään muutaman päivän kuluttua, kun punkki on imenyt tarpeeksi verta. Punkin puremasta jää tyypillisesti iholle lyhytaikaista punoitusta ja jonkin verran turvotusta, ja iho puremakohdan ympärillä voi olla arka. Tämä on täysin normaalia eikä ole tulehduksen merkki.
Silloin kuitenkin täytyy reagoida, jos huomaa iholla rengasmaista punoitusta, kuten tässä kuvassa.
Punkin purema voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa borrelioosia tai puutiaisaivokuumetta.
Alta näet, milloin on syytä hakeutua lääkäriin. Huomaa, että puremakohdan punoitus, arkuus ja turvotus eivät ole vielä tulehduksen merkkejä.
Borrelioosi on punkin kantaman Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektio. Borrelioosi tunnetaan myös nimellä Lymen tauti.
Borrelioosin voi saada vain, jos pureman aiheuttanut punkki kantaa borreliabakteeria – eikä ole lainkaan varmaa, että sinua purrut punkki kantaa bakteeria.
Borrelioosi on infektio, jonka tyypillisin oire on puremakohdan lähellä iholla näkyvä vaeltava punoitus, joka alkaa näkyä iholla noin viikon kuluttua puremasta. Borrelioosia hoidetaan antibiootein, jotka estävät punkin kantaman bakteerin leviämisen.
Joka vuosi borrelioositartunnan saa noin 10 000 suomalaista, joista puolelle kehittyy oireita. Joillakin borrelioosista kehittyy levinnyt ja pitkittynyt borrelioosi, joka voi aiheuttaa esimerkiksi nivel- tai aivokalvontulehduksen.
Myös levinnyttä borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.
Borrelioosin ensimmäinen oire on useimmiten rengasmainen, laajeneva ihottuma, joka ilmaantuu iholle parin viikon sisällä puremasta. Laajeneva ihottuma tunnetaan nimellä erythema migrans (EM). Rengasmaisen ihottuman sisin osa voi alkaa muuttua vaaleammaksi.
Punoittavaa ihottumaa ei kuitenkaan muodostu kaikille, eikä ihottuma välttämättä esiinny rengasmaisessa muodossa.
Borrelioosi voi saada aikaan myös huonovointisuutta, kuumetta, päänsärkyä, selkäsärkyä ja väsymystä.
Jos taudin tässä vaiheessa bakteeria ei taltuteta antibioottihoidolla, vaarana on infektion leviäminen muihin elimiin. Levinnyt borrelioosi voi aiheuttaa erilaisia oireita, esimerkiksi hermokipua ja halvausoireita, jos bakteeri on levinnyt hermostoon. Myös ihomuutoksia sekä nivelkipua ja -turvotusta voi esiintyä.
Lue myös: Kuume – mistä se johtuu ja milloin se on vaarallista?
RENGASMAINEN laajeneva ihottuma puremakohdan ympärillä on tyypillinen borrelioosin oire.
Borrelioosi oireilee tyypillisesti iholla punaisena, laajenevana renkaana, jonka keskellä on hieman vaaleampi kohta. Ihottuma ei kuitenkaan ole kaikilla rengasmainen.
Jos tiedät tulleesi punkin puremaksi ja sinulle kehittyy 1–2 viikon kuluessa ihottumaa, hakeudu aina terveydenhuollon ammattilaisen luokse.
Tällä hetkellä borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta. Sellainen on kuitenkin kehitteillä, ja valmistajan mukaan se voisi tulla markkinoille vuonna 2026.
Professori Pottegårdin mukaan rokotteesta ei ole kuitenkaan apua kaikille, sillä borrelioosilla on lukuisia variantteja, joten ei ole lainkaan varmaa, että borrelioosirokote toimisi juuri Suomessa tavattavia borreliabakteereita vastaan. Ja vaikka tehokas rokote borrelioosia vastaan onnistuttaisiinkin kehittämään, professorin mukaan suurin osa ihmisistä ei rokotetta tarvitsisi.
”Rokotetta kannattaisi harkita vain niiden, jotka liikkuvat usein luonnossa ja asuvat alueilla, joilla on erityisen runsaasti punkkeja”, Pottegård toteaa.
PUNKKI voi päästä iholle tai vaatteisiin polun varren heinistä tai pensaista. Käytä pitkiä ja housuja ja tunge lahkeet sukanvarren sisään, jos liikut polkujen ulkopuolella metsässä tai pitkässä heinikossa.
Borrelioosia voi ehkäistä parhaiten estämällä punkin puremat. Hyvä punkkihygienia on paras keino suojautua borrelioosilta ja muilta punkkien kantamilta taudeilta.