Lightia vai ei? Light-juomien terveellisyys on puhuttanut aina siitä asti, kun ne tulivat markkinoille 1980-luvulla. Jokaisella tuntuu olevan mielipide aiheesta, mutta perustuuko näkemys tietoon? Me paneuduimme aiheeseen, ja otimme selvää, mitä tutkimukset sanovat light-juomista ja niissä käytetystä makeutusaineesta, aspartaamista.
ONKO ASPARTAAMI VAARALLISTA? Aspartaamia syytetään vaikka mistä, mutta mikä pitää paikkansa?
Light-juomien terveysvaikutuksista on kohuttu niiden syntyajoista lähtien. Light-juomat eroavat tavallisesta limusta siinä, että sokerin sijasta niissä on keinotekoista makeutusainetta, yleensä aspartaamia, jonka mahdollinen vaarallisuus nousee tuon tuosta esiin.
Yksimielistä tuomiota light-juomille ei ole, koska ei ole yksimielisyyttä siitä, kumpi on pahempi turha sokeri vai keinomakeutus. Tämä tiedetään – päätä itse, mitä mieltä olet.
– Aiheuttaako aspartaami masennusta[?](#giver-aspartam-depression)
Aspartaami on keinomakeutusaine, joka on kemiallisesti asparagiinihapon ja fenyylialaniinin dipeptidin metyyliesteri. Aspartaamissa on yhtä paljon energiaa kuin sokerissa, mutta se on 100–200 kertaa makeampaa kuin sokeri, joten sitä tarvitaan vastaavasti vähemmän kuin sokeria. Se sopii vain kylmiin juomiin ja ruokiin, koska se ei kestä kuumentamista.
Aspartaami muutuu aineenvaihdunnassa asparagiinihapoksi, fenyylialaniiniksi ja metanoliksi – siis myrkylliseksi metyylialkoholiksi – joka muuntuu edelleen muurahaishapoksi ja myrkylliseksi formaldehydiksi. Vaikka metanoli on suurina määrinä myrkyllistä, light-juomista sitä saa kuitenkin mitättömän pieniä määriä.
Aspartaami hyväksyttiin elintarvikekäyttöön rajoitetusti Yhdysvalloissa vuonna 1974 ja laajemmin Nutrasweet-tuotemerkillä vuonna 1981. Euroopan unionin alueella aspartaamia on saanut käyttää vuodesta 1994.
Elintarvikelisäaineiden turvallisuusarviointien 1984–2013 mukaan aspartaamin hyväksyttävä päiväsaanti (ADI) on 40 mg painokiloa kohden vuorokaudessa.
Litrassa light-juomaa saa olla enintään 600 mg aspartaamia, joten esim. 60-kiloinen voi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n mukaan nauttia ilman terveysriskiä noin 4 litraa light-juomia vuorokaudessa.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n vuonna 2013 julkaiseman riskiarvioinnin mukaan aspartaami ja sen aineenvaihduntatuotteet ovat väestölle turvallisia – myös lapsille ja raskaana oleville – ainoastaan fenyyliketonuriaa sairastaville aspartaami on vaarallista.
Tutkimuksia aspartaaminen ja light-juomien terveellisyydestä tehdään edelleen, ja tuloksista tehdyt päätelmät vaihtelevat. Aspartaamia on epäilty syöpävaaralliseksi ja masennusta aiheuttavaksi.
Muutamissa eläinkokeissa aspartaamin on päätelty aiheuttavan syöpää, mutta tutkimusten luotettavuus ja päätelmät on asetettu kyseenalaiseksi ja kumottu.
Nykykäsitys on, että aspartaami on turvallinen makeutusaine suositusten rajoissa. Pitkäaikaisia tutkimuksia ei kuitenkaan ole, koska aspartaami on suhteellisen uusi makeutusaine.
Vuonna 2014 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan 263 923 henkilöä käsittäneen aineiston analyysi osoitti, että keinomakeutettujen juomien kulutus saattoi lisätä masennusta ikääntyneillä amerikkalaisilla.
Tutkimuksen tulosten ongelma on, että tutkimuksesta ei voida päätellä, onko kyseessä käänteinen syy-seuraussuhde eli juovatko esimerkiksi ylipainosta masentuneet enemmän makeita juomia kuin muut.
Kaikki hiilihapotetut juomat syövyttävät hampaita riippumatta siitä, onko juoma sokeroitu vai makeutettu.
Happovauriot hampaissa ovat lisääntyneet viime aikoina – samoin hiilihapotettujen makeiden ja keinomakeutettujen juomien kulutus.
Tutkimusten mukaan sekä sokeroidut että keinomakeutetut kolajuomat verottavat luuston kalsiumia.
Vuonna 2008 julkaistun yli 5 000 koehenkilöä käsittäneen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan yli 21 tölkkiä light-juomaa viikossa nauttivilla henkilöillä oli kaksinkertainen ylipainon rski verrattuna niihin, jotka eivät juoneet lainkaan light-juomia. Myös monissa muissa tutkimuksissa on havaittu yhteys light-tuotteiden ja ylipainon välillä.
Tämä saattaa johtua siitä, että makea maku saa mielen uskomaan, että energiaa on tulossa, ja kun sitä ei tulekaan, elimistö alkaa vaatia lisää. Toinen teoria on, että keinomakeat saavat haluamaan enemmän makeaa ja vähentävät terveellisen ruuan houkuttelevuutta.
Tulokset eivät ole yksielitteisiä, ja kyse voi olla jälleen käänteisestä syy-seuraussuhteesta: lihavat valitsevat light-juomia. Toisaalta Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa ei löydetty mitään yhteyttä light-juomien ja ylipainon välillä.
Tällä hetkellä (2018) suurista merkeistä ainakin Pepsi Max, Coca Cola Light, Coca Cola Zero, Fanta Zero ja Sprite Zero ja Hartwallin, Olvin, Freewayn ja Rainbown light-juomat sisältävät asartaamia.
Valmistusaineluettelosta näkee, onko juomassa aspartaamia.
Aspartaamin e-koodi on E951. Elintarvikkeissa aspartaami lukee kirjaimilla ja lisäksi, että se sisältää fenyylialaniinin lähteen, mikä on tärkeä tieto fenyyliketonuriaa sairastaville. PKU-tauti eli fenyyliketonuria on aminohappoaineenvaihduntaan liittyvä perinnöllinen sairaus.