4 vinkkiä ilmaston hyväksi

Ansaitset kultamitalin, jos kuulut niihin, jotka jaksavat lajitella jokaikisen jogurttipurkin, valita pääasiassa kasvisruokaa ja lentää vain aivan välttämättömissä tapauksissa. Muiden on tehtävä joitakin tärkeitä valintoja entistä vihreämmin vaikuttaakseen ilmastojalanjälkeensä.

Vihreämmin voi yrittää elää monella tavalla, mutta autoilun, asumisen ja vaatetuksen jälkeen suurimman hiilijalanjäljen tavallisen ihmisen elämässä muodostaa ravinto.

Se vaikuttaa enemmän kuin satunnaiset lentomatkat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ilmastoystävällinen ruoka on myös terveellistä ruokaa, jolloin muutokselle on jo kaksi syytä.

Mitä muutoksia siis kannattaa ruokavalioonsa tehdä, jos haluaa vaikuttaa ilmaston hyväksi? KUNTO PLUS kysyi asiaa asiantuntijalta, joka arvioi erilaisten muutosten vaikutusta hiili- ja ilmastojalanjälkeen.

1. Vähennä lihan syöntiä

Suomalaiset syövät noin 79 kiloa punaista lihaa vuodessa henkeä kohti. Punaista lihaa saisi suositusten mukaan syödä enintään 500 g viikossa. Moni lihansyöjä syö reilusti enemmän, vaikka vegaanit ja kasvissyöjät mukaan lukien kulutus jääkin keskimäärin pienemmäksi.

Liha muodostaa lähes puolet ruokavalion hiilijalanjäljestä. Lihantuotanto vaikuttaa monin tavoin, koska myös rehun tuotanto ja valmistus on laskettava mukaan vaikutuksiin. Ilmastojalanjälkeään voikin ruuan osalta pienentää 30 prosentilla, jos vähentää lihankulutusta.

Eniten tehoaa punaisen lihan eli nelijalkaisten eläinten lihan vähentäminen. Lehmät ovat erityisen ongelmallisia röyhtäilemänsä kasvihuonekaasu metaanin vuoksi, joka nostaa naudanlihan hiilijalanjälkeä.

2. Jätä makeiset

Makea maistuu monille. Suomalaiset syövät noin 14 kiloa karkkia vuodessa. Ne ovat tyhjiä kaloreita, mutta onko niillä merkitystä ilmaston kannalta?

Saamme aivan liian paljon energiaa makeista herkuista, ja koska ne ovat enimmäkseen tyhjiä kaloreita, karkkilakko onkin hyvä tapa aloittaa ruokavalion "viherryttäminen". Sokeri ei tosin ole paha ilmastosaastuttaja, joten karkit jättämällä voi persoinkin karkinsyöjä säästää ilmastojäljestään vain noin 5 prosenttia.

3. Juo hanavettä

10–15 prosenttia ravinnon CO2-jalanjäljestä kertyy juomista. Miten vaikuttaisi, jos alkoholista ja virvoitusjuomista luovuttaisiin? Jos saisi juoda vain ½ litraa makeita juomia viikossa ja pysyteltäisiin viranomaisten suosittelemissa alkoholimäärissä?

Jos alat vastedes juoda yksinomaan hanavettä, voi helposti päätellä, että hiilijalanjälki pienenee 10–15 prosenttia. Jos sen sijaan maustettujen juomien nauttimista jatketaan vähäisessä määrin, on vaikutus maltillisempi: hiilijalanjälkesi saattaa silloin pienentyä noin viidellä prosentilla.

Tämä kaikki riippuu kuitenkin eniten siitä, mitä olet tähän asti juonut, mitä juot jatkossa ja mitä vähennät. Ohessa on lista juomista siinä järjestyksessä, miten paljon ne kuormittavat ilmastoa.

4. Minimoi ruokahävikki

Suomessa heitetään pois 20–25 kg syömäkelpoista ruokaa henkilöä kohti vuosittain. Paljonko hyötyä olisi esimerkiksi hävikin puolittamisesta?

Oman ruokahävikkinsä puolittamisella voisi vähentää ilmastojalanjälkeään vain noin 5 prosenttia. Se on ihan hyvä määrä, vaikkakaan ei verrattavissa esimerkiksi lihasta luopumisen hyötyihin. Se, ettei vaikutus ole suurempi, johtuu siitä, että jätteisiin päätyy yleensä ilmastovaikutukseltaan vähäistä ruokaa – siis kasviksia, hedelmiä, leipää ja maitotuotteita.

Lisäksi moni on jo tähän mennessä pyrkinyt vähentämään omaa ruokahävikkiään sekä ilmastosyistä että tämänhetkisen maailmantilanteen kuten energian ja ruoan hinnan sekä inflaation vuoksi.