Onko kahvi terveellistä?
Kahvikuppi

Lue, miten kahvi vaikuttaa elimistössä – ja miten hyödynnät kahvin hyödylliset ominaisuudet.

© iStock

Kahvia – terveydeksi!

Kahvi suojaa tutkitusti useilta syöviltä ja tukee myös painonhallintaa. Kerromme, miten kahvi vaikuttaa elimistössä ja miten nautit kahvisi terveellisimmin.

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Onko kahvi terveellistä?

Tavallinen kuluttaja menee helposti ymmälleen kahvista uutisoitaessa – milloin ylistetään kahvin terveysvaikutuksia, milloin kauhistellaan sen aiheuttavan jopa syöpää.

Ristiriitaisuutta voi selittää se, että samassa yhteydessä harvemmin eritellään sitä, miten kahvi vaikuttaa eri määrinä käytettynä tai mitä merkitystä kahvin valmistustavalla on. Tutkimukset viittaavat melko johdonmukaisesti siihen, että kohtuullisesti käytettynä kahvi on terveellistä, mutta ylenpalttinen kahvittelu sen sijaan voi olla jopa haitallista. Suodattamaton kahvi, kuten pannukahvi, sisältää esimerkiksi rasva-aineita kafestolia ja kahveolia, jotka vaikuttavat haitallisen LDL-kolesterolin määrään.

Kupponen jos toinenkin

Kahvissa yksi keskeinen tutkijoita kiinnostava ominaisuus on sen sisältämä kofeiini. Kofeiini on kemiallinen yhdiste, joka stimuloi keskushermostoa ja vaikuttaa näin piristävästi. Kofeiini auttaa myös terästämään keskittymiskykyä. Mukillinen kahvia (2 dl) sisältää 100 mg kofeiinia.

Kofeiinia on kahvin lisäksi luonnostaan myös teessä, kaakaossa ja kolapähkinöissä. Esimerkiksi 100 grammasta tummaa suklaata voi saada melkein yhtä paljon kofeiinia kuin kupillisesta kahvia. Sen sijaan kolajuomaa pitää ryystää lähes litran verran kahvin veroisen kofeiinipaukun saadakseen. Kahvin terveydelle mahdollisesti haitalliset ominaisuudet juontuvat ensisijaisesti juuri sen kofeiinipitoisuudesta. Euroopan elintarvikeviranomainen on määritellyt kofeiinin turvalliseksi kerta-annokseksi enintään 200 mg ja päiväsaanniksi yhteensä 400 mg. Suomessa kofeiinin käytöstä on annettu erikseen suosituksia lähinnä raskaana oleville ja imettäville, joilla turvallinen kofeiinin päiväsaanti on enintään 200 mg.

Suojaa syövältä

Kahvin terveydelle edullisia vaikutuksia tutkitaan jatkuvasti, ja tutkijat ovat nostaneet esiin muuan muassa kahvin korkean antioksidanttipitoisuuden. Yksi kahvin tärkeimmistä antioksidanteista on klorogeenihappo, jonka arvellaan voivan suojata syövältä.

Kahvin on todettu useissa tutkimuksissa vähentävän erityisesti paksu- ja peräsuolen syövän riskiä. Uusi tutkimus osoittaa lisäksi, että kahvi ehkäisee maksasyövän kehittymistä, ja kahvin juojilla arvellaan olevan myös pienempi riski sairastua munasarja- sekä suu- ja kurkkusyöpään.

Tutkijoiden mukaan kohtuullinen kahvin juominen voi pienentää myös rintasyövän riskiä merkittävästikin. Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan kahvi voi myös hieman lisätä virtsarakkosyövän riskiä.

Kahvi ja tyypin 2 diabetes

Kahvin kohtuukäyttöä runsaammista annoksista voi olla suoranaista hyötyäkin.
Esimerkiksi astmaatikoille päivittäiset kolme–neljä kuppia voivat hyvin olla vasta minimiannos, sillä kahvi voi sekä vähentää astmakohtauksia että lievittää astman oireita.

Niille, joilla on kohonnut tyypin 2 diabeteksen riski, voi myös suositella huoletonta kahvittelua. Tämä diabeteksen muoto ilmenee yleensä aikuisiällä ja liityy esimerkiksi ylipainoon ja vähäiseen fyysiseen aktiivisuuten. Sairaus on perinnöllinen, mutta sen kehittymiseen voi tehokkaasti vaikuttaa terveellisilä elintavoilla. Tutkijat ovat myös useissa laajoissa tutkimuksissa todenneet yhteyden runsaan kahvin käytön ja pienentyneen tyypin 2 diabeteksen riskin välillä.

Esimerkiksi hollantilaiset ja yhdysvaltalaiset tutkijat totesivat noin 89 000 naisen, iältään 26–46 vuotta, käsittäneen aineiston perusteella, että vähintään kaksi kuppia kahvia päivässä pienensi tyypin 2 diabeteksen riskiä merkittävästi 10 vuoden seurantajakson aikana.

Muissa on tutkimuksissa on saatu vastaanvalaisia tuloksia: esimerkiksi kuuden kupin päivittäisen kahvin käytön todettiin pienentäneen riskiryhmään kuulneilla miehillä tyypin 2 diabeteksen riskiä yli 50 prosentilla ja naisilla 25 prosentilla.

Tukea painonhallintaan

Kahvi voi auttaa pitämään myös painon hallinnassa. Se vaikuttaa nimittäin tehokkaasti keskushermostoon, sydämeen, verenkiertoon ja aineenvaihduntaan ja voi näin vauhdittaa energiankulutusta ja etenkin rasvanpolttoa. 

Suuressa tutkimuksessa, johon osallistui lähes 40 000 naista ja yli 18 000 miestä, todettiin kofeiinin vaikuttavan hoikentavasti ja torjuvan iän myötä kertyviä liikakiloja.

Osallistujia seurattiin 12 vuoden ajan, ja heidän todettiin laihtuneen keskimäärin puoli kiloa ilman ruokavaliomuutoksia. Sen sijaan he lisäsivät kofeiinin saantiaan noin yhtä kahvikupillista vastaavan määrän päivässä. Tutkijoiden mukaan painonpudotus selittyy kofeiinin vaikutuksilla aineenvaihduntaan.

Kahvi ei kuitenkaan valitettavasti sinänsä toimi laihdutuskuurin korvikkeena. Päivittäin käytettynä kahvin vaikutus aineenvaihduntaan ja verenkiertoon heikkenee, ja monilla kahviin lisätyt mausteet nostavat kahvijuoman energiapitoisuutta. Kahvi voi kuitenkin toimia mainiosti painonhallintaa tukevan terveellisen ruokavalion osana.

Milloin kannattaa nipistää kahvin juonnista

Kahvi lisää mahahapon ja ruuansulatusentsyymi pepsiinin eritystä, ja se voi pahentaa esimerkiksi närästyksen ja vatsahaavan oireita. Jos vatsa on siis jo valmiiksi ärtynyt, kahvin käyttöä kannattaa hillitä.

Liian kahvinjuonnin ja kofeiinin saannin seurauksina voi ilmetä esimerkiksi sydämentykystä, levottomuutta, käsien vapinaa, ärtyneisyyttä ja kylmää hikeä. Liika kofeiini lisää stressihormoni adrenaliin eritystä. Runsas kahvin juonti voi aiheuttaa myös ilmavaivoja. Vaikka kahvi voi olla kätevä tapa vauhdittaa suolen toimintaa, runsas käyttö voi tehdä toiminnasta turhankin vilkasta. Lisäksi runsas pitkäaikainen käyttö voi alkaa vaikuttaa päinvastaisella tavalla. Kofeiinista voi tulla myös riippuvaiseksi, jolloin kahvittelun lopettaminen aiheuttaa "vieroitusoireina" esimerkiksi väsymystä ja päänsärkyä.

Kahvi ja nestetasapaino

Kahvin ja teen on ajateltu toimivan diureetteina eli  poistavan nestettä elimistöstä. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että totuus ei olekaan näin mustavalkoinen.

Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, joissa toisessa juotiin päivittäin neljä kupillista kahvia ja toisessa vastaava määrä vettä. Tämän jälkeen pidettiin tauko, jonka jälkeen osallistujat vaihtoivat ryhmää. Tutkimuksen tuloksissa ei todettu eroja nestetasapainossa kahvi- ja vesiryhmien välillä. Kohtuullisesti kahvia käyttävän ei tämän tutkimuksen valossa tarvitse siis huolehtia nestehukasta.

Lähteitä: Sydänliitto, Duodecim/Terveyskirjasto

Saavuta tavoitteesi vuonna 2018!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee