Kasviperäisiä proteiininlähteitä kutsutaan myös lihankorvikkeiksi, vaikka läheskään aina niitä ei käytetä korvaamaan lihaa vaan aineksena ruuanlaitossa muiden ainesten joukossa.
PROTEIININLÄHTEET Lihankorvikkeiden lisäksi proteiininlähteenä voi käyttää myös papuja ja linssejä.
Ne ovat lihaa jäljitteleviä proteiinivalmisteita, joita voi käyttää lihan tavoin. Niitä saa esimerkiksi suikaleina, jauhelihaa muistuttavassa muodossa sekä pihveinä ja pyöryköinä.
Lihankorvikkeiden proteiini voi olla peräisin esimerkiksi soijasta, herneestä, härkäpavusta tai kaurasta, mutta on myös maito- ja sienipohjaisia lihankorvikkeita.
Useimpia voi käyttää jauhelihan tai lihasuikaleiden tavoin esimerkiksi kastikkeissa, pihveissä ja vokeissa. Tuotteet lämmitetään ennen käyttöä, kypsennystä ei yleensä vaadita.
Punainen liha kasvattaa suolistosyövän riskiä, mitä lihankorvike ei sinänsä tee. Tarkista silti lihankorvikkeestakin siinä käytetyn rasvan laatu ja suolapitoisuus.
Erityisesti punaisen lihan käyttöä on syytä vähentää. Lue miksi
Lihankorvikkeet ovat ilmaston kannalta lihaa parempi vaihtoehto. Erityisesti naudanlihan tuotanto kuormittaa ilmastoa. Jotkut haluavat vältellä myös ulkomailta tuotavaa soijaa, sillä joissain maissa soijapeltojen tieltä hakataan metsiä.
Kokeile eri tuotteita, jotta löydät oman suosikkisi maun, rakenteen ja käytetyn raaka-aineen suhteen. Kannattaa suosia kotimaisia vaihtoehtoja, vaikkapa kauraa tai härkäpapua toiselta puolelta maailmaa tänne rahdatun soijan sijaan.
Lähteitä: Luke, THL, Tilastokeskus