Jotkut eivät näytä lihovan vaikka söisivät mitä. Jotkut kadehtivat moista ominaisuutta, mutta todellisuudessa luontaisesti laihatkin saavat usein osakseen vähättelyä.
MIKSI – sama suklaalevy ei lisää kaikille saman verran kiloja?
Kyseessä on biologinen ominaisuus, luontainen laihuus, josta käytetään englanniksi ilmaisuja constitutional thinness ja obesity resistance, eikä tieteellisesti vahvistettua vastausta kysymykseen ole vielä löytynyt.
Tähän mennessä tutkimuksissa on todettu, on että kyseessä on geneettinen ilmiö, mutta vielä ei tiedetä, onko sen konkreettisena syynä se, että laihoilla ihmisillä olisi muita pienempi ruokahalu, korkeampi lepoaineenvaihdunta tai suurempi into harrastaa liikuntaa vai eikö heidän suolistostaan vain imeydy elimistöön yhtä paljon energiaa kuin muilla.
Yksi mahdollinen selitys luontaiseen laihuuteen voi liittyä ruskeaan rasvaan, jota kaikilla on elimistössään jonkin verran ja joka toimii eri tavalla kuin yleisempi valkoinen rasvakudos. Ruskea rasva tuottaa lämpöä ja osallistuu siten energia-aineenvaihduntaan.
Eräs yksittäinen tieteellinen tutkimus on antanut viitteitä siitä, että luonnostaan laihojen ihmisten ruskea rasvakudos on aktiivisempaa, mutta asiasta tarvitaan paljon lisätutkimuksia.
Varmaa on kuitenkin se, että luontainen laihuus ei johdu syömishäiriöstä. Valitettavasti luontaisesti laihat ihmiset kohtaavat usein tällaisia epäilyjä ja tulevat helposti leimatuiksi. Jos esimerkiksi lääkärit tai sairaanhoitajat ajattelevat, että joku on laiha, koska näännyttää itseään tai suhde ruokaan on muuten häiriintynyt, se voi jopa vaikuttaa henkilön saamaan hoitoon.
Aivan kuten ylipainoiset ihmiset voivat kokea halveksuntaa painonsa vuoksi, myös luontaisesti laihat ihmiset voivat joutua kokemaan alemmuudentunnetta yhteiskunnassa, jossa kauneusihanteet vaativat toisilta lihaksia ja toisilta seksikkäitä muotoja.
Lue myös: Tiedätkö, mitä eroja rasvoilla on?
Kööpenhaminan yliopiston aineenvaihduntakeskuksessa on ryhdytty tutkimaan luontaisesti laihojen ihmisten elämäntapoja ja biologiaa.
Tarkoitus on selvittää, miksi heidän painonsa ei nouse, ja muun muassa tutkia, miten heidän elimistönsä reagoi ylensyöntiin: esimerkiksi tuottaako se sen jälkeen enemmän lämpöä tai tuleeko kylläisyyden tunne nopeammin. 5–10 vuoden kuluttua asiasta siis tiedetään toivottavasti jo paljon enemmän.
ASIANTUNTIJA: Kööpenhaminan yliopiston aineenvaihdunta keskuksessa luontaista laihuutta tutkiva tohtori J. Lund
Artikkeli on julkaistu KUNTO PLUS -lehden numerossa 19/2023