Intervallit ovat monen inhokkeja – mutta niillä saa kunnon kohoamaan tehokkaasti. Intervalliharjoituksia on monenlaisia, ja jokainen löytää niistä varmasti itselleen sopivan.
INTERVALLIT – Nopeammaksi juoksijaksi kehittyy vain juoksemalla.
Vastaus riippuu täysin lähtökohdasta.
Jos ei ole koskaan harrastanut juoksua, niin nopeus kasvaa taatusti säännöllisellä mutta tasavauhtisellakin harjoittelulla tahdista ja taitetusta matkasta riippumatta. Se ei kuitenkaan kestä ikuisesti, vaan kun juoksemisesta on tullut tapa, niin noin puolen vuoden kuluttua kehitys tasaantuu, jos ei muuta harjoitteluaan.
Kuunneltavalla treeniohjelmalla pääset intervallijuoksun makuun
Juoksun kohdalla se tarkoittaa käytännössä juuri intervalliharjoittelua. Nopeuteen voi joskus vaikuttaa muillakin tavoilla – jos on esimerkiksi ollut ylipainoa, niin painon pudotus näkyy erittäin todennäköisesti myös juoksuaikojen paranemisena – mutta tehokkain tapa lisätä vauhtia töppösiin on intervalliharjoittelu.
Itsensä haastaminen ajoittain lyhyillä spurteilla on tarpeen siksi, että elimistö on luonnostaan laiska ja haluaa mieluiten käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Elimistölle on siis opetettava, ettei ole kuolemaksi tiukentaa välillä vähän tahtia, ja sen se oppii vain kantapään kautta (lue: intervalliharjoituksilla). Intervalleja voi kuitenkin sisällyttää treeniinsä monin tavoin, eikä intervalliharjoittelun tarvitse olla turhan vakavamielistä – alla on muutama hauska esimerkki.
Kyse ei toki ole stalkkaamisesta vaan siitä, että saat motivoitua itsesi juoksemaan omaa luontaista vauhtiasi kovempaa, kun yrität pysyä jonkin aikaa lenkilläsi jonkun itseäsi nopeamman menijän kannoilla.
Intervallit eivät vaadi sekuntikelloa tai juoksurataa, vaan voit vaikka sisällyttää tavallisen lenkkisi lomaan spurtin ensin kahden lyhtypylvään välille ja pidentää sitten spurtteja tolppa kerrallaan.
Juokse aina ylämäet reippaasti ja hölkkää tai kävele alamäet, niin saat tehtyä intervalleja ihan luonnostaan.
Asiantuntija: juoksuvalmentaja E. Baltzer
KUNTO PLUS 6/2023