Kuinka usein gynekologisiin tutkimuksiin?

Jos jokin navan alapuolella huolettaa, on parempi kysellä vähän liikaa kuin liian vähän.

© iStock

11 kysymystä gynekologille

Alatko sinäkin jännittää ja epäröidä, kun olisi aika varata aika gynekologille? Tässä 11 rauhoittavaa vastausta yleisiin kysymyksiin gynekologisista tutkimuksista.

torstai 23. toukokuuta 2019 teksti Tine Sandorf & Christine Felding

Nyt gynekologi kertoo, mitä sinun tulee tietää gynekologisista tutkimuksista

Voiko minut tutkia, kun minulla on kuukautiset? Pitäisikö minun ajella alapääni ennen käyntiä gynekologilla? Kuinka usein minun pitäisi käydä gynekologilla? Useimmissa tapauksissa gynekologinen tutkimus kestää vain muutamia minuutteja. Silti päässä ehtii pyöriä kaikenlaisia ajatuksia, kun makaat tutkimuspöydällä jalat telineessä. 

Siksi lähetimme gynekologi Christine Feldingille 11 yleistä kysymystä, jotta sinun ei tarvitse mietiskellä niitä seuraavalla gynekologikäynnilläsi.

Kuka asiantuntijamme on?

Christine Felding on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, jolla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. 

1. Onko normaalia olla hermostunut ennen käyntiä gynekologilla?

Käyntiä ei kannata pelätä. Aivan varmasti jokainen meistä tuntee olonsa hiukan epämukavaksi maatessaan housuitta tutkimuspöydällä, kun tuiki tuntematon ihminen tutkii sukuelimiä. Oloa voi helpottaa tieto, että tilanne on gynekologille silkkaa rutiinia, ja toisaalta hyvä ammattilainen myös tekee parhaansa, että asiakas tuntisi olonsa turvalliseksi. Huomatessaan asiakkaan jännittävän gynekologi voi esimerkiksi pitää keskustelua yllä pienten arkisten kysymysten avulla.

2. Mistä alavatsakivut johtuvat?

Kipuun on monia syitä. Alavatsakivut voivat johtua gynekologisista ongelmista, mutta syynä voi olla myös esimerkiksi alaselän lihasjännitys. Tätä voi verrata päänsärkyyn, jonka juurisyynä on hartioiden pitkäaikaisesta jännityksestä johtuva verenkiertohäiriö. Jos kipuun ei löydy selkeää gynekologista selitystä, kokeile alaselän rentoutusharjoituksia.

3. Pitäisikö minun olla erityisen varovainen, kun kuivaan tai pesen alapäätäni?

Alapää ei pienestä hätkähdä. Sen rakenne kestää pesun, rakastelun ja jopa synnytyksen! Jos iho ei ole erityisen herkkä, ei esimerkiksi pesu­rutiinien tarvitse olla juuri tietynlaisia – pääasia on, että hygienia on hoidossa. Genitaalialue on luotu kestämään.

Oletko epävarma siitä, miten alapää pitäisi pestä? Saat täältä hyödyllisiä vinkkejä.

VINKKI! Vältä pikkuhousunsuojan käyttöä, jos ihosi on herkkä ja ärtyy helposti. Jos suojan käyttäminen on tarpeen, valitse Allergiatunnuksella merkitty tuote.

4. Kyseleekö gynekologi seksielämästäni?

Kysymyksiin kannattaa vastata. Gynekologin vastaan­otolla on tärkeää vastata rehellisesti myös arkaluontoisen tuntuisiin, seksielämää käsitteleviin kysymyksiin, jotta diagnoosi olisi mahdollisimman tarkka ja hoito oikea. Lääkäri kysyy vain sellaisia kysymyksiä, jotka ovat oleellisia hoidon kannalta.

5. Pitäisikö minun ajella alapääni ennen käyntiä gynekologilla?

Lävistykset ja karvoitus eivät haittaa. Gynekologi on todennäköisesti jo nähnyt kaiken mahdollisen. Jos siis mietit, mitä gynekologi mahtaa olla mieltä siitä, miltä bikinialueesi näyttää, huoli on varmasti turha. Jotkut ajelevat karvansa, toiset taas eivät; toisilla on lävistyskoruja ja toisilla taas ei. Todennäköisesti ammattilainen ei helposti hätkähdä. Kohteliasta kuitenkin on peseytyä ennen vastaanotolle menoa, mutta hajusteita ei tarvita. 

6. Onko verenvuoto vaihdevuosien jälkeen normaalia?

Verenvuoto vaihdevuosien jälkeen kannattaa tutkia. Kun kuukautiset ovat vaihdevuosi-iässä jo jääneet pois mutta verenvuodot alkavat uudelleen esimerkiksi vuoden kuluttua, kannattaa käydä varmistamassa, että kyseessä ei ole esimerkiksi jokin hoitoa vaativa sairaus. Vähäinen verenvuoto voi myös olla merkki limakalvojen kuivumisesta. Syyn selvittämiseksi on viisasta käydä gynekologin vastaanotolla viivyttelemättä.

7. Voiko gynekologi neuvoa minua seksielämääni liittyvissä kysymyksissä?

Neuvoja saa myös seksiongelmiin. Jos seksi tuntuu vaikealta tai kivuliaalta esimerkiksi kuivien limakalvojen vuoksi tai jos seksihalut ovat yllättäen kadonneet, asia kannattaa ottaa puheeksi gynekologin kanssa. Usein ongelmiin löytyy toimivia käytännön ratkaisuja, sillä esimerkiksi hormonitasojen vaihtelu saattaa vaikuttaa seksielämään.

8. Pitäisikö minun pestä kädet gynekologikäynnin jälkeen?

Pese kädet käynnin jälkeen. Kun vastaanottokäynti on ohi ja vaatteet ovat taas päällä, kannattaa myös asiakkaan vielä pestä kädet. Tilannetta voi verrata vaikkapa vessassa käyntiin; vaikka vastaanottohuone on varmasti puhdas, hyvästä käsihygieniasta on silti syytä pitää huolta.

9. Vaikuttaako ruokavalioni alapäähäni?

Sokerilla ja hiivalla on yhteys. Runsas makeisten ja sokeripitoisten ruokien ja juomien nauttiminen voi lisätä taipumusta hiivatulehduksesta johtuvaan vulvan kutinaan. Etenkin, jos hiivasienestä johtuva tulehdus uusii herkästi, ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota.

10. Pitäisikö minun perua aikani gynekologille, jos minulla on kuukautiset?

Kuukautiset eivät estä käyntiä. Gynekologin vastaanotolla käyntiä ei tarvitse siirtää kuukautisten vuoksi. Ainoita poikkeuksia ovat kuukautisten aiheuttama voimakas kosketusarkuus tai kierukan asettaminen, sillä kierukka asetetaan paikoilleen kuukautisten jälkeen. Aikaisemmin solunäytteiden ottaminen ei ollut mahdollista kuukautisten aikana, mutta nykyisin sillekään ei ole estettä. 

11. Kuinka usein minun pitäisi käydä gynekologilla?

3 vuotta on hyvä tarkastuskäyntien väli, jos vaivoja ei ole. Säännöllisin välein otettu solunäyte auttaa havaitsemaan esimerkiksi kohdunkaulan syövän ajoissa. Vaihdevuosien alettua 5 vuotta riittää.

Saavuta tavoitteesi vuonna 2019!

Ehkä sinua kiinnostaa...

KUNTO PLUS suosittelee