Teetkö kiireellä lomasuunnitelmia? Unohda ne. Aivotutkijan mukaan loma on loistava tilaisuus rauhoittaa aivojen ylivireyttä.
KEDSOMHED er ofte noget, vi gør alt for at undgå. Det behøver vi ikke. Tværtimod. Det er en af din hjernes yndlingsbeskæftigelser.
Kyläilyt, retket, ostokset ja nähtävyydet. Jos täytät kalenteriasi hyödyntääksesi vapaapäiväsi mahdollisimman tehokkaasti, menetät loistavan tilaisuuden.
”Annamme harvoin itsellemme luvan pitkästyä. Lomalla meillä on enemmän aikaa, joten se on loistava tilaisuus harjoittaa tapaa, joka terveydelle hyväksi”, sanoo aivotutkija Jon S. Wegener.
Jos olet ollut mökillä, kun sataa koko ajan, tiedät, miltä pitkästyminen tuntuu.
Sille on ominaista:
Se, mitä aivoissa tapahtuu, voidaan selittää parhaiten aivojen aktivisuuden siirtymisenä komentokeskuksesta vapaan leikin keskukseen. Otsalohkot, jotka huolehtivat tietoisesta ajattelusta, suunnittelusta ja organisoinnista, ovat tauolla.
”Aivojen huomio suuntautuu siis kehoosi, jolloin sinun on pakko tuntea sen tuntemukset, kuten pikkuvarpaasi tai kipeä niskasi”, Wegener selittää.
Jotkut eivät voi sietää tylsyyttä ja pitkästymistä.
Miksi pitäisi yrittää pitkästyä, jos se ei tunnu hyvältä?
Siksi, että vaikkapa kymmenen ikuisuudelta tuntuvan ja rauhattoman minuutin kuluttua todennäköisesti avautuu kaksi uutta aivotilaa: mindfulness ja mindlessness.
”Pitkästyminen saa meidät mindfulness-tilaan, mikä tarkoittaa, että pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.”— Aivotutkija Jon S. Wegener
”Voit myös kokea mindlessness-tilan. Se on lähes unenomainen tila, jonka koemme tehdessämme jotakin, jonka osaamme niin hyvin, että se on lähes automaattista”, Wegener sanoo.
Se voi olla esimerkiksi neulomista, auton ajamista tai käsin tiskaamista.
Lue myös: Mindfulness on liikuntaa mielelle
”Kun aivot saavat tauon, siitä seuraa paljon hyvää. Silloin asiat lähtevät liikkeelle ja alkaa syntyä luovia ideoita.”— Aivotutkija Jon S. Wegener
Siksi hän pitää suurena ongelmana myös sitä, että kun nykyään tuijotamme näyttöjä pitkin päivää, emme koskaan pitkästy riittävästi.
”Me saamme jatkuvasti ärsykkeitä esimerkiksi puhelimesta ja suoratoistopalveluista. Heti kun tunnemme pitkästyvämme, alamme näprätä kännykkää”, Wegener sanoo.
Niinpä alle 40-vuotiaat eivät ole juurikaan kokeneet pitkästymistä samalla tavalla kuin vanhemmat sukupolvet.
”Olemme korvanneet meille erittäin hyödyllisen asian näyttöjen erittäin haitallisella sisällöllä”, hän sanoo.
Tämän seurauksena olemme lähes menettäneet kykymme pitkästyä, mutta kyvyn voi saada takaisin, aivotutkija vakuuttaa. Se vaatii vain hieman harjoittelua.
Voit aloittaa vaikka omistamalla osan lomastasi tyhjyyteen tuijottamiselle ja tekemättömyydelle. Jos haluat vähentää ruudun tuijottamista tai jopa pitää kännykättömän loman, lue lisää täältä.
ASIANTUNTIJA: AivotutkijaJon Sigurd Wegener