Mitä paremmin tuntee itsensä, sitä helpompaa elämä on. Introvertti ja ekstrovertti suhtautuvat eri tavoin ihmisiin ja maailmaan ympärillään – ja kummallakin on omat vahvuutensa. Kerromme, miten eri persoonallisuustyypit saavat elämäänsä sekä energiaa että tasapainoa.
MITEN TOIMIT SOSIAALISISSA TILANTEISSA? Introvertit ja ekstrovertit toimivat eri tavoin sosiaalisissa tilanteissa, joissa on paljon ihmisiä koolla. Tunnistatko oman tyyppisi?
Mitä tekisit mieluiten viikonloppuna – pistäisit puhelimen äänettömälle ja uppoutuisit puuhailemaan jotain itseksesi vai lähtisit puolitutun kutsusta kekkereille, joissa et tunne juuri ketään? Vai kuulostaako kumpikin vaihtoehto oikeastaan hyvältä, tilanteesta riippuen? Vastauksesi voi antaa vihjeen siitä, oletko introvertti, ekstrovertti vai kenties näiden välimaastoon jäävä ambivertti.
Arjessa nimittäin kutakin sitovat tietyt normit ja odotukset, mutta viikonloppu tarjoaa tilaisuuden valita tekemisensä vapaammin ja käyttää aikaa juuri siihen, mikä auttaa itseä parhaiten rentoutumaan ja lataamaan akkuja. Toisille tämä tarkoittaa omiin oloihin vetäytymistä, toiset taas virkistyvät muiden seurassa.
Kerromme, mitkä ovat introvertin ja ekstrovertin tunnusmerkit ja miten omaan arkeen saa lisää energiaa ja tasapainoa tyypistä riippumatta. Jos tiedät jo, kumpaan ryhmään kuulut, voit hypätä suoraan kyseiseen kohtaan ja lukea, miten kehität omaa hyvinvointiasi ja opit tuntemaan oman tyyppisi vieläkin paremmin.
Ihmisten jako introvertteihin ja ekstrovertteihin juontuu sveitsiläispsykiatrin Carl Jungin teoriaan persoonallisuustyypeistä. Keskeinen kysymys on juuri se, mistä ihminen ammentaa energiaa ja miten hän parhaiten rentoutuu – omassa rauhassaan vai vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se, mihin kohtaan introvertti–ekstrovertti-jatkumoa asettuu, ei kerro välttämättä niinkään sosiaalisista taidoista vaan ennemmin suuntautumisesta ja asenteesta ympäristöön ja sosiaalisiin virikkeisiin. Esimerkiksi useimmat ihmiset kyllä selviytyvät kunnialla cocktail-kutsuista, mutta toisilta tällainen sosiaalinen ajanviete kuluttaa henkistä energiaa, toisille taas antaa uutta virtaa.
Oman persoonallisuustyypin tiedostaminen auttaa ymmärtämään paremmin itseä ja tekemään valintoja, jotka tuovat elämään iloa ja tasapainoa stressin ja liiallisen kuormituksen sijaan ja jotka tukevat näin henkistä hyvinvointia.
Samalla on helpompi myös välttää turhia yhteentörmäyksiä muiden kanssa – kun ymmärtää, miten persoonallisuustyyppi vaikuttaa omaan toimintaan ja siihen, miten ulkomaailman ja sen ihmiset kokee, on helpompi ymmärtää myös sitä, miksi muut käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät. Tällöin on myös helpompi suhtautua muiden toimintatapoihin neutraalimmin ja olla ottamatta niin henkilökohtaisesti, jos vastapuoli ei tunnu vaikkapa oikein kuuntelevan – tai reagoivan kovin innokkaasti.
Mieti, missä kohtaa jatkumoa itse olet, vaikka sinulla saattaakin olla asiasta jo aavistus. Alempaa voit lukea, miten opit elämään tasapainossa oman ihmistyyppisi kanssa ja miten voit ymmärtää vastakkaisen tyypin ihmisiä paremmin. Taatusti mielenkiintoista!
INTROVERTTI – introvertit viihtyvät yksikseen – hieman kuten usein yksin elävä sarvikala.
Introvertti jaksaa aidosti kuunnella muita ja syventyä asioihin perusteellisesti – ja viihtyy erinomaisesti yksin. Introverttikin kuitenkin hyötyy myös epämukavuusalueelle menon harjoittelusta. Kurkistamme introvertin sisäiseen maailmaan.
Psykologi Lise August on työskennellyt yli 15 vuotta introverttien ja erityisherkkien ihmisten parissa. Hän avaa introverttiyden olemusta esimerkillä asiakkaastaan, joka oli avioeron partaalla. Mies oli hakeutunut psykologille, kun jatkuva riitely oli ajanut hänet ja vaimonsa umpikujaan. Kävi ilmi, että mies oli joutunut äskettäin työpaikallaan siirtymään omasta työhuoneestaan suureen avokonttoriin, jossa ympäristön äänet ja kollegoiden keskeytykset tekivät keskittymisestä hänelle vaikeaa. Tämä aiheutti stressiä ja turhautumista, jotka purkautuivat työpäivän jälkeen kotona vaimolle ärhentelynä, mikä puolestaan rasitti parisuhdetta. Muutaman käynnin jälkeen mies pyysi työpaikallaan siirtoa pienempään toimistotilaan. Tämä onnistui, stressi ja ärtymys helpottivat, ja parisuhde saatiin pelastettua.
Tapaus osoittaa, miksi on tärkeää tunnistaa omat sosiaalisen jaksamisen rajansa. Introvertti tarvitsee niin työssä kuin kotonakin aikaa vetäytyä lataamaan akkujaan omassa rauhassa.
Lise Augustin asiakkaan tarina on myös valitettavan tyypillinen kuvaus introvertin yrityksistä sopeutua kuormittavaan tilanteeseen. Se kuvaa myös sitä, miten muiden voi olla vaikea hahmottaa, miksi toisille viihtyisä ympäristö tai tilanne on introvertille raskas – tuskin työpisteen siirrosta vastannut esimies osasi arvatakaan seurauksia. Moni introvertti kokee, että hänen on mukauduttava vastaamaan ympäristön odotuksiin, esimerkiksi jäämällä juhliin pidemmäksi aikaan kuin aidosti mieli tekisi ja ponnistelemalla käyttäytyäkseen seurallisemmin kuin mikä oikeasti tuntuu luontevalta. Väkisin mukautuminen ei kuitenkaan kannata, sillä se vain turhauttaa entisestään.
Psykologin tärkein viesti onkin, että omaa persoonallisuustyyppiään kannattaa kunnioittaa ja tehdä valintoja sen mukaisesti – esimerkiksi hakeutua työtehtäviin, joihin voi syventyä ilman keskeytyksiä, ja antaa itselleen lupa lähteä sosiaalisista tilanteista, kun siltä tuntuu. Sen sijaan, että yrittäisi väkipakolla sopeutua kuormittavaan ympäristöön, oman elämän puitteita voi muokata omaa hyvinvointia tukeviksi.
Introvertin elämässä paljon tapahtuu ikään kuin pinnan alla – omassa maailmassaan introvertin luovuus ja tuotteliaisuus kukoistaa ja hän voi kokea asioita hyvin voimakkaastikin. Introvertti viihtyy mainiosti yksin pitkiäkin aikoja, mikä tekee hänestä helposti riippumattoman muista ihmisistä. Tämä on erityinen vahvuus etenkin itsenäistä ja perusteellista paneutumista edellyttävissä tehtävissä. Kun tällainen yksinäinen susi joutuu epämukavuusalueelleen muiden ihmisten joukkoon, tilanne voi tuntua suorastaan ahdistavalta. Esimerkiksi isoissa juhlissa pitäisi osata rupatella ventovieraiden kanssa ja reagoida nopeasti kysymyksiin ja muodostaa mielipiteitä sinne tänne poukkoilevan keskustelun aiheista, ja kaiken aikaa olla valmiina uusiin kohtaamisiin. Introvertin kannattaakin varautua haastavilta tuntuviin sosiaalisiin tilanteisiin suunnittelemalla jo ennalta käytännön selviytymisstrategioita.
HARJOITTELE KERTOMAAN JOTAKIN ITSESTÄSI – niin et vaikuta sulkeutuneelta ja tavoittamattomalta.
Introverttejä voidaan helposti erehtyä pitämään tylsinä tai ylimielisinä, koska heille on luontaisempaa kuunnella muita ja vaieta pohtimaan omia mielipiteitään tarkkaan ennen niiden lausumista ääneen. Introvertti voikin harjoitella keinoja kommunikoinnin sujuvoittamiseksi, ja opetella esimerkiksi toteamaan ”Annapa kun mietin hetken” yllättävän kysymyksen edessä – näin voi ostaa aikaa miettiä vastaustaan, ja se myös vaikuttaa kysyjälle kohteliaammalta kuin syvä hiljaisuus.
Myös kasvojen ilmeisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä hillitty introvertti saattaa vaikuttaa ulkopuolisille hieman ilmeettömältä ja näin vaikealta lukea ja tulkita. Ylipäänsä introvertin kannattaa nähdä vaivaa oman ajatusmaailmansa avaamiseksi muille, sillä vain silloin ympäröivä maailma osaa vastaavasti ottaa introvertin tarpeet huomioon, sekä omien aikataulujen suunnitteluun niin, että sosiaalinen elämä ja oma rauha ovat tasapainossa.
EKSTROVERTTI – ekstrovertit hyppelevät nopeasti aiheesta toiseen, joten heitä pidetään helposti pinnallisina.
Eläväinen ekstrovertti kukoistaa vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja ammentaa energiaa sosiaalisesta säpinästä. Ekstrovertti on vahvimmillaan porukassa, mutta lakastuu vailla seuraa.
Introvertin ja ekstrovertin erottaa monien muiden tekijöiden ohella tapa, jolla eri persoonallisuustyyppien edustajat lähestyvät muita ihmisiä. Siinä vaiheessa, kun introvertti lopulta jakaa jonkin itselleen vakavan asian uuden tuttavuuden kanssa, kyse on jo aidosta ystävyydestä. Ekstrovertti hakee sen sijaan aktiivisesti kontaktia kepeämmin keinoin ja nauttii saadessaan muut nauramaan. Toisaalta ekstrovertti voi tulla melkeinpä riippuvaiseksi tällaisista hetkistä, ja tällöin sekä ihmissuhteiden että itsetuntemuksen syventäminen voi jäädä vähemmälle huomiolle. Miten toisten seurassa omimmillaan oleva ekstrovertti pärjää ilman yleisöä?
Ekstrovertille muiden seuraan hakeutuminen ei ole niinkään valinta vaan välttämättömyys. Hänelle itselleen saattaa tosin valjeta se, miten riippuvainen hän on muista ihmisistä, vasta tilanteessa, jossa sosiaalinen elämä ja kontaktit rajoittuvat. Esimerkiksi vanhempainvapaalla, jolloin päivät saattavat kulua pitkälti ilman kontaktia muihin aikuisiin, vieraalle paikkakunnalle muutettaessa tai pitkän, keskittymistä edellyttävän työprojektin tai opintojen tenttisuman aikana ekstrovertti saattaa ensi kerran kokea yksinäisyyden ja tyhjyyden tunteita.
Sosiaalinen elämä ei ole ekstrovertille vain viihdykettä vaan tärkeää, energiaa antavaa elämän sisältöä. Henkisen hyvinvointinsa ja tasapainonsa tähden ekstrovertin kannattaakin aivan ilman turhaa syyllisyyttä järjestää aikaa sosiaaliselle elämälle, kuten konserteille, juhlille ja ystävien tapaamiselle. Ilman vuorovaikutusta muiden kanssa ekstrovertin elämästä jää puuttumaan kipinää. Myös kumppanin on hyvä ymmärtää, että ekstrovertti tarvitsee tilaa sosiaaliselle elämälleen voidakseen hyvin. Tämä on tärkeää etenkin, jos kumppani itse edustaa persoonallisuustyyppiä, jolle sosiaaliset tilanteet ovat pakkopullaa. Sama toimii toisaalta toisinkin päin: ekstrovertin on ymmärrettävä, että introvertti kumppani tarvitsee omat, rauhalliset hengähdyshetkensä yksin.
Elämä sisäänpäinkääntyneemmän kumppanin kanssa voi olla ekstrovertille hyvinkin opettavaista ja vaikuttaa hänen omaan sijoittumiseensa introvertti–ekstrovertti-jatkumolla. Sosiaalisiin mieltymyksiin nimittäin vaikuttavat sekä perimä että ympäristö, ja ne voivat elämän varrella muuttua.
Elämänkokemuksen karttuessa ihminen tyypillisesti alkaa joustaa persoonallisuustyyppien jatkumolla vastakkaiseen suuntaan, koska eri elämänvaiheet heittävät väistämättä eteen tilanteita, jotka edellyttävät totutuista ja luontevilta tuntuvista toimintamalleista poikkeamista. Esimerkiksi surutyötä varten ekstrovertinkin on hyvä vetäytyä hetkeksi käsittelemään menetystään rauhassa. Näkökulman muutos kannattaa muulloinkin kuin elämän kriisikohdissa. Ekstrovertti voi säästyä väärinymmärretyksi tulemiselta ja pettymyksiltä asettumalla hetkeksi ympärillään olevien ihmisten asemaan ja miettimällä, miten muut hänet näkevät.
HARJOITTELE TULEMAAN PAREMMAKSI KUUNTELIJAKSI – se hyödyttää niin muita kuin itseäsikin.
Voimakkaasti ekstrovertti ihminen voi tuntua dominoivalta tai välinpitämättömältä muita kohtaan. Tyypillinen esimerkki on tilanne, jossa hillitympi kollega ehtii hädin tuskin päättää anekdoottia viikonlopustaan, kun malttamaton ekstrovertti jo puhkeaa selostamaan omaa, vastaavaa kokemustaan. Tällainen tilanne olisi kuitenkin oiva tilaisuus ekstrovertille harjaannuttaa sosiaalisia ja psykologisia taitojaan – hän voisi puheenvuoron ja huomion kaappaamisen sijaan kysyä lisää kollegan kokemuksista. Tällaiset käytännön harjoitukset vähentävät vaaraa tulla koetuksi itsekeskeisenä tai huonona kuuntelijana. Tilan ja äänen antaminen muille ja aito läsnäolo voivat myös avata uudenlaisen yhteyden muihin.
Asiantuntija: L. August, psykologi ja psykoterapeutti
Artikkeli on ilmestynyt aiemmin KUNTO PLUS -lehden numerossa 15/2020.